KUVA: SHUTTERSTOCK
4/2019 Moodi 13
Sertifioijalla on väliä
Sertifioinnin luotettavuuden merkitystä ei voi
korostaa liiaksi. Ei ole ihan sama keneltä sertifiointipalvelut
ostaa, sillä on tärkeää varmistaa,
että sertifioijalla on toimialaosaamista sekä
riittävä pätevyys tehdä sertifiointia. Toimijalla
on tärkeää olla akkreditointi, että palvelu
pysyy sellaisella tasolla, että tehdyn työn laatuun
voi luottaa. Erityisesti, mikäli yritys toimii
kansainvälisillä markkinoilla, on hyvä, että
heidän valitsemansa sertifioija on myös kansainvälisesti
aktiivinen ja että tämän sertifikaatit
tunnustetaan laajasti.
Johtamiskulttuurin kehittyminen
Jos on sertifiointiarviointi kehittynyt vuosien
saatossa, niin on kehittynyt myös johtamisen
kulttuuri. Aina vuoteen 2000 saakka,
jolloin ISO 9001 standardi siirtyi prosessimaisen
johtamisen maailmaan, oli aika
yleistä, että ns. laatujärjestelmä oli täysin
erillään yrityksen johtamisesta. Tämä johtui
pääosin siitä, että yritysjohto koki laatujärjestelmän
olevan lähinnä työkalu, jolla
kontrolloidaan työntekijöiden suoriutumista
omista työtehtävistään. Standardin vaatima
johtamisjärjestelmän rakenne vaati työohjeiden,
menettelyohjeiden ja laatukäsikirjan
olemassaoloa, joka ei mitenkään tukenut
ylimmän johdon pyrkimyksiä organisaation
kilpailukyvyn ja kannattavuuden saavuttamisessa.
Laatujärjestelmä koettiin painolastina
eikä ratkaisuna organisaation haasteisiin.
Dokumentaatiopohjainen laatujärjestelmä
sai nopeasti kilpailijan eli laatupalkintokriteereihin
nojaavan johtamismallin ja usein edistyneissä
organisaatioissa näitä käytettiin rinnakkain:
sertifioitu laatujärjestelmä osoitti
yhteistyökumppaneille, että standardin vaatima
taso täyttyy ja laatupalkintomallia käytettiin
kilpailukyvyn kehittämiseen.
Prosessimainen lähestymistapa toi tullessaan
prosessien suorituskyvyn kehittämisen
vaatimuksen yhdessä jatkuvan parantamisen
vaatimuksen kanssa. Kun mukaan otettiin
myös muut kuusi laadunhallinnan periaatetta,
alkoi ISO 9001 sertifiointi vähitellen kiinnostaa
myös organisaatioiden ylintä johtoa. Kun
sitten mukaan tuotiin riskiperusteinen johtamismalli
vuoden 2015 päivitysten yhteydessä,
organisaatioiden ylin johto alkoi lämmetä
myös sille ajatukselle, että ISO-standardien
kautta voitaisiin osoittaa sekä vaatimustenmukaisuus
että myös organisaation kyky kehittyä
eri sidosryhmien odotusten mukaisesti.
Sertifioinnin tulevaisuus
Osa yritysmaailmasta on 80-luvulta asti haaveillut
tilasta, jossa kolmannen osapuolen sertifioinnista
voitaisiin luopua lähinnä sen vuoksi,
että se ei tuo lisäarvoa yritykselle vaan on
pelkkä kustannuserä. Tätä haavetta eivät nykyiset
sertifioinnissa vallitsevat trendit tue millään
lailla.
Sekä yritykset että julkisen hallinnon organisaatiot
toimivat yhä enenevässä määrin
monimutkaistuvassa ja globalisoituvassa toimintaympäristössä.
Tällöin yhteistyökumppanin
tunteminen ja luottamuksen saavuttaminen
valintatilanteessa ilman yhteismitallisia kriteerejä
on yhä vaikeampaa. Enää ei riitä se, että
sanomme olevamme Suomesta ja että meillä
asiat tehdään, kuten on sovittu. Tarvitaan työkaluja,
joilla luottamus saavutetaan.
Vaikka ISO 9001 sertifikaattien määrä maailmalla
on laskenut ISO Surveyn mukaan kaikkien
aikojen huipusta jo muutaman vuoden
ajan, johtamisjärjestelmien kattama henkilöstön
lukumäärä jatkaa kasvuaan. Tämä johtuu kahdesta
osatekijästä. Ensinnäkin yhden toimipaikan
kattavista laatujärjestelmistä on jo pitkään
siirrytty kohti koko yritysrakenteen kattavia
johtamisjärjestelmiä. Useat erilliset sertifikaatit
on siis koottu yhden sateenvarjon alle, jolloin
kokonaisia konserneja johdetaan yhtenäisten
periaatteiden ja yhden järjestelmän mukaan.
Toinen meneillään oleva valtavirta on
uusien standardien esiinmarssi. Useille toimialoille,
kuten esim. terveydenhuolto, autoteollisuus,
ilmailu, elintarviketeollisuus ja tietotekniikka
on laadittu toimialakohtaisia standardeja.
Näiden lisäksi kaikille toimialoille soveltuvia
uusia standardeja on kehitetty mm. kestävälle
kehitykselle, tietoturvallisuudelle, vastuullisuudelle
jne.
Sertifiointi ja siihen oleellisesti liittyvät
auditoinnit ovat osa yhteiskuntaamme.
Molemmat muuttuvat ajan myötä, kuten
muuttuu kaikki ympärillämme. Pysyykö jokin
toiminta mukana ajan kehityksessä, riippuu
vain siitä, onko kehitys riittävän nopeaa,
ettei jäädä jalkoihin. Sertifioinnin kehityksen
osalta paineet ovat luonnollisesti ISOn kansainvälisillä
hartioilla, mutta myös sertifiointiorganisaatioiden
on syyttä pysyä kehityksen
tahdissa. Näiden organisaatioiden kasvot
asiakkaiden suuntaan ovat arvioijat, joiden
pitää jatkuvasti pystyä kehittämään osaamistaan
ja etsiä uusia näkökulmia auditointiin.
Vähäisimpänä tekijänä sertifioinnin kokonaisuudessa
ei ole akkreditoija, jonka vastuulla
on ymmärtää muutoksia sekä edellä kuvatuissa
sertifioinnin osatekijöissä että sertifioijien
asiakaskunnassa.
Jos kaikki sertifioinnin sidosryhmät
ymmärtävät vastuunsa ja velvollisuutensa
hyvässä yhteisymmärryksessä, on lupa odottaa
hyvää tulevaisuutta niin standardeille kuin
niitä hyödyntäville tahoillekin.