4/2019 Moodi 25
Millainen on
näytteenottajien tulevaisuus?
NANNA SHEMEIKKA Ensimmäisen kongressipäivän huippuhetki
on keskipäivän paneelikeskustelu,
jossa pureudutaan näytteenottajien
osaamiseen tulevaisuudessa.
Keskustelua johtaa bioanalytiikan
tutkinto-ohjelman tutkintovastaava
Riitta Lumme Metropoliasta.
Mukana keskustelemassa
ovat bioanalyytikkoliiton
puheenjohtaja
Jenni Kalliomäki, palvelupäällikkö
Maija-Leena
Kangas Pihlajalinnasta,
ylihoitaja Sirpa Kuopus
NordLabista, resurssipäällikkö
Kim Engbers
HUSLABista sekä työvoimapoliittinen asiantuntija
Mervi Flinkman Tehystä. Keskustelu
striimataan suorana verkossa, joten mukaan
kuulemaan ajankohtaista asiaa pääsee kuka
tahansa.
Kysyimme paneelikeskustelun puheenjohtaja
Riitta Lumpeelta, millainen kokonaisuus
on tiedossa. ”Ensinnäkin aihe on erittäin
ajankohtainen ja puhuttava. Miksei bioanalyytikkoja
saada terveyspalveluissa näytteenottoon,”
Riitta pohtii. Hänen mukaansa on
tärkeää nostaa esille sitä, miltä näytteenoton
tulevaisuus näyttää nyt, kun bioanalyytikkojen
puuttuessa näytteidenottajia on lähdetty korvaamaan
muilla ratkaisuilla. Riitan mukaan
aiheesta on keskusteltu jo 10-15 vuotta, mutta
asiaan ei ole löydetty selkeitä kansallisia ratkaisuja.
Laboratoriot ovat joutuneet palkkamaan
näytteenottotyöhön lähi- ja sairaanhoitajia,
joiden saama näytteenottokoulutus on
usein hyvin vähäistä.
Riitta Lumme näkee työssään tutkintovastaavana
bioanalyytikoiden roolin muutoksen
hyvin konkreettisesti. Hänen mukaansa alalla
vallitsee suuri huoli näytteenottotyön osaamisesta.
Miten potilastyössä varmistetaan, että
henkilökunta, joka näytteitä ottaa, on saanut
oikeanlaisen perehdytyksen ja koulutuksen
työhönsä? ”Nythän tämä on pitkälle työnantajan
vastuulla,” toteaa Lumme ja heittää ilmaan
ajatuksen: ”Pitäisikö tähän kuitenkin olla jonkinlainen
valtakunnallinen
osaamisen arvioinnin testaus
tai muu vastaava, joka
ohjaisi käytäntöjä yhtenäiseksi?”
Miksi tällä keskustelulla
on merkitystä? Riitta
Lumme korostaa, että
asialla on suuri merkitys
asiakas- ja potilasturvallisuuden
kannalta. Laboratoriotutkimusprosessin
kokonaisuuden ymmärtäminen on tärkeää,
koska se vaikuttaa suoraan aina asiakkaan ja
potilaan saamaan hoitoon. Hänen mukaansa
on pohdittava, mikä on laboratorioiden ja
bioanalyytikkojen rooli tulevaisuudessa. Myös
näytteenoton työnjakoa on keskusteltava auki.
Paneelikeskustelun vetäjänä Riitta Lumme
toivoo, että Labquality Daysissa näkökulmaa
aihepiiriin saataisiin laajennettua, ja että yleisö
lähtisi rohkeasti mukaan keskusteluun ja ottamaan
kantaa asiaan. ”Keskustelu toivottavasti
toimii herättelijänä pohdintoihin, miten näytteenottajan
oma osaaminen voidaan tuoda
osaksi työyhteisön kokonaisuutta, nyt kun roolitus
ja vastuut ovat muutoksessa,” hän toteaa.
Kannattaa muistaa, että keskustelu striimataan
suorana verkossa, joten mukaan kuulemaan
ajankohtaista asiaa pääsee kuka tahansa.
Riitta Lumpeen tärpit
Labquality Daysiin 2020
Riitta Lumme on kokenut Labquality Daysin
kävijä. Hän toimii myös tapahtuman kongressityöryhmän
puheenjohtaja, joten Riitalta jos
keneltä kannattaa kysyä suosituksia luentotärpeistä.
Ihan aluksi halusimme tietää, millaisena
Riitta näkee Labquality Daysin merkityksen
koulutustapahtumana. ”Itse olen pyrkinyt
olemaan melkein aina mukana Dayseillä,
koska Suomessa aika vähän on tällaisia laboratorioalan
monipuolisia koulutustapahtumia,
joissa on tarjolla monia ohjelmaosioita.”
Hänelle niin näyttely, luentosisältö kuin sosiaalinen
kohtaaminen alan ihmisten kanssa on
tärkeää. ”Parin päivän aikana on mahdollisuus
saada zoomaus mitä alalla tapahtuu ja mitä
voisin saada omaan työhöni. Paljon ideoita ja
uutta niin itsensä kehittämiseen kuin myös
työn kehittämiseen,” Riitta sanoo.
Entä mitä Riitta itse odottaa eniten ensi
vuoden tapahtumalta? ”Henkilökohtaisesti
minua kiinnostaa laboratorioalan tulevaisuuden
työ ja terveysteknologiassa tapahtuva
kehitys. Esimerkiksi laboratoriodatan jakaminen
asiakkaalle käytettävässä muodossa,
jota luennossaan käsittelee Holly Witteman.
Aihetta on kansainvälisesti mietitty paljon,
mutta Suomessa tässä ei olla kovinkaan pitkällä
tässä.” Juuri mahdollisuus päästä kuulemaan
kansainvälisiä referenssejä siitä, missä
meillä Suomessa mennään suhteessa muuhun
maailmaan, on Riitta Lumpeen mielestä tärkeä
tärppi Labquality Daysiin.
Entä olisiko kokeneella Labquality Daysin
kävijällä vielä jokin vinkki antaa osallistujille?
”Toivoisin rohkeutta katsoa oman tutun työalueensa
ulkopuolelle ja valita hieman uudenlaisia
näkökulmia. Daysissa on mieletön mahdollisuus
laajentaa omaa tietämystään ja näkökulmaa,
koska on niin paljon asiaa samassa
tilaisuudessa. Kannattaa olla kiinnostunut
myös oman tutun ja turvallisen osaamisalueen
ulkopuolella olevista asioista.”
"Toivoisin rohkeutta
katsoa oman tutun
työalueensa
ulkopuolelle."