Työelämä muuttuu
– tarvitaanko muutoksia sääntelyyn?
Asianajajaliitossa käydään parhaillaan keskustelua
asianajoalan sääntelyn muutostarpeista. Valtuuskunta
käsitteli ylimääräisessä kokouksessaan 29.10.2021 hal-lituksen
esitystä sääntelyn uudistamiseksi. Sääntelyuudistus
ei ole tipahtanut keskusteluun taivaalta, vaan
se on pitkän työn ja pohdinnan tulos.
Vuoden 2016 lopussa hallitus asetti tulevaisuustyö-ryhmän,
jota minulla oli ilo johtaa. Työryhmän tehtä-vänä
oli katsoa muuttuvaa maailmaa ja työelämää
laatikon ulkopuolelta ja helikopteriperspektii-vistä.
Työryhmä kokoontui kaksitoista kertaa,
kuunteli alan ulkopuolisten asiantuntijoiden
näkemyksiä,
kävi yritysvierailuilla, osallistui
tapahtumiin
ja perehtyi kirjalliseen aineis-toon.
Tulevaisuustyöryhmä antoi loppura-porttinsa
valtuuskunnan kesäkokouksessa
Tampereella 2018. Loppuraportissa nostet-tiin
esille muun muassa digitaaliset muutok-set
ja freelance-työskentelyn lisääntyminen.
Emme tuolloin tienneet, että pandemia no-peuttaa
digitaalista murrosta enemmän kuin
meistä kukaan osasi ajatella. Muutos ei tapah-du
jossain tulevaisuudessa, vaan se on käsillä
tässä ja nyt.
Seuraava askel oli sääntelytyöryhmän
perustaminen
vuonna 2018. Sen tehtävänä oli
arvioida, onko sääntelyssämme sellaista, joka
vaatisi uudistamista muuttuvan työelämän
näkökulmasta.
Sääntelytyöryhmä antoi loppuraporttinsa
2019, josta hallitus on työstänyt
oman esityksensä.
Asian ympärillä on käyty paljon varsin tunnepitois-ta
keskustelua. Mielestäni mikään asia ei saa olla niin
pyhä, ettei sitä voitaisi tarkastella avoimesti. Kukaan
ei ole pakottamassa muutoksiin. Ei myöskään ole
mitään
ryhmittymää, joka olisi muutoksista yksimie-linen,
koska asioista voi perustellusti olla eri mieltä.
Sekä muutosten puolesta että niitä vastaan löytyy mie-lipiteitä
toimiston koosta, maantieteellisestä sijainnis-ta,
praktiikan lajista, sukupuolesta tai ikäryhmästä
riippumatta.
On tärkeää pysähtyä pohtimaan sitä, mikä on
sääntelymme ydintä, josta emme luovu. On yhtä
tärkeää arvioida myös, mille sääntelylle ei ole
enää perusteita ja mikä rajoittaa asianajajien
mahdollisuutta oman perustehtävänsä
parhaaseen mahdolliseen hoitamiseen.
Hyvä asianajajatapa heijastelee kulloin-kin
voimassa olevaa asianajajakunnan
yhteistä näkemystä. Muutoksia on teh-ty
ennenkin, kun aika on sitä vaatinut.
Sekin on ok, jos mitään ei muuteta, koska
silloin tämä keskustelu jää kuitenkin tule-vien
asianajajien
pohdinnan perustaksi.
Keskustelulla kun on aina arvo, ja on-neksi
sitä arvoa asianajajakunnassamme
hienosti
vaalitaan.
Hanna Räihä-Mäntyharju
Asianajajaliiton puheenjohtaja
@h_raiha
ARBETSLIVET FÖRÄNDRAS – BEHÖVS DET ÄNDRINGAR I REGLERNA?
Inom Advokatförbundet förs som bäst en
diskussion om behovet av att reformera
reglerna inom advokatbranschen. Dele-gationen
behandlade vid sitt extra möte
29.10.2021 styrelsens förslag om att refor-mera
reglerna.
Det har förts många relativt känslomäs-siga
diskussioner kring frågan. Jag anser
att ingenting får vara så heligt att det inte
kan diskuteras öppet. Ingen tvingar oss att
göra reformer. Det finns inte heller någon
grupp som skulle vara enig om reformerna,
eftersom man på motiverade grunder kan
ha olika åsikter i ärendet. Det finns de som
är för reformer och de som motsätter sig
reformer, oberoende av byråns storlek,
geografiska läge, typ av praktik, kön eller
åldersgrupp.
Det är viktigt att stanna upp och fun-dera
över vad som är kärnan i våra regler,
som vi inte avstår ifrån. Det är lika viktigt
att bedöma vilka regler som inte längre
är motiverade och vad som begränsar
advokaternas
möjligheter att sköta sina
grundläggande uppgifter på bästa möjliga
sätt.
De vägledande reglerna om god advo-katsed
återspeglar den gällande gemen-samma
synen hos advokatkåren. Reformer
har gjorts tidigare, när tiden har krävt det.
Det är också okay, om ingenting reforme-ras,
för då kommer den här debatten ändå
att utgöra en grund för de framtida advoka-ternas
funderingar. Diskussioner har alltid
ett värde, och lyckligtvis värnar vår advokat-kår
denna värdering på ett fint sätt.
pääkirjoitus
5