luuppi
Sääntelyuudistus
loppusuoralla
Koronapandemia lykkäsi päätöksiä asianajoalan sääntelymuutoksista
yli vuodella. Nyt maratonin maali on näkyvissä.
TEKSTI TERO IKÄHEIMONEN // KUVA SHUTTERSTOCK
Asianajajaliitto tunnisti jo vuonna 2018 tarpeen alan
sääntelyn uudistamiselle. Liitto asetti työryhmät poh-timaan,
minkälaisia sääntelymuutoksia tarvitaan, jotta
asianajoala pysyy elinvoimaisena ja kotimaiset asian-ajotoimistot
kilpailukykyisinä.
Raporttien perusteella Asianajajaliiton hallitus laa-ti
valtuuskunnalle esityksen, jonka käsittelyn valtuus-kunnassa
koronarajoitukset kuitenkin estivät vuonna
2020 ja alkuvuodesta 2021.
Lokakuussa 2021 valtuuskunta pääsi viimein kokoon-tumaan
ja keskustelemaan hallituksen esityksestä. Val-tuuskunnan
jäsenillä ja liiton osastojen puheenjohtajilla
oli mahdollisuus kommentoida esitystä kirjallisesti
marraskuun puoliväliin asti.
Valtuuskunta kokoontuu
seuraavan kerran tammikuussa 2022. Silloin odotetta-vissa
ovat periaatepäätökset, joiden pohjalta mahdol-liset
sääntelymuutokset astuvat voimaan kesäkuussa
2022. Asianajajaliiton
pääsihteeri Niko Jakobsson
kävi
Advokaatin pyynnöstä läpi esityksen pääkohdat.
– Hallitus on pyrkinyt kaikkien mahdollisten uudis-tusten
osalta avoimuuteen ja siihen, että jäsenet saavat
esittää näkemyksiään jokaisessa vaiheessa, Jakobsson
sanoo.
Hän muistuttaa, että asianajajia säädellään kolmella
eri tasolla: asianajajalailla, Asianajajaliiton säännöillä
sekä hyvää asianajajatapaa koskevilla ns. tapaohjeilla ja
näitä täydentävillä valtuuskunnan hyväksymillä ohjeil-la.
Hallituksen esitykset koskevat alan sisäistä säänte-lyä
eli liiton omia sääntöjä, tapaohjeita ja niihin liitty-vää
tulkintaa.
PÄÄTOIMISUUDEN
TULKINTAA
LIEVENNETÄÄN 1.
Asianajajaliiton hallitus esittää, että
asianajotehtäviä tulee hoitaa jatkossakin
sääntöjen mukaisesti ammattimaisesti ja
säännöllisesti, mutta enää ei edellytetä, että
asianajaja hoitaa asianajotehtäviä päätoi-misesti.
Hallitus esittää, ettei asiasta säännellä
erikseen, vaan vakiintunutta tulkintakäy-täntöä
muutetaan siten, että osa-aikaisuus
sallitaan.
Niko Jakobsson: ”Käytännössä moni
asianajaja tekee nytkin töitä osa-aikaisesti
esimerkiksi hoitovapaalla tai osa-aikaeläk-keellä
– asianajajatyön ollessa kuitenkin
pääelinkeino. Asia ei vaadi sääntelyn muut-tamista,
mutta kyse on niin suuresta peri-aatepäätöksestä,
että hallitus haluaa tuoda
asian valtuuskunnan käsittelyyn.”
ASIANAJAJAN MUUN
TOIMINNAN KÄSITETTÄ
LAAJENNETAAN 2.
Esityksen mukaan hallituksen luvalla asian-ajaja
voisi harjoittaa asianajotoimistossaan
myös muuta asianajotoimintaan kuulu-matonta
liiketoimintaa, kunhan tällainen
toiminta ei vaaranna tapaohjeiden ja muun
sääntelyn asettamia vaatimuksia.
Asianajotoimisto ei kuitenkaan voi omistaa
muuta kuin asianajotoimintaa harjoittavan
yhtiön osakkeita tai osallistua sen hallin-toon.
NJ: ”Esityksellä pyritään mahdollistamaan
se, että asianajopalvelut ovat saatavilla
ympäri maata. Pienillä paikkakunnilla
asianajotoiminta yksistään ei välttämättä
mahdollista elinkeinoa, vaan rinnalle tarvi-taan
muita palveluita.”
ASIANAJOTOIMISTOJEN
OMISTUSTA AVATAAN
TOIMISTON
HENKILÖKUNNALLE
Nykyinen sääntely on mahdollistanut ei-asianajajien
omistukset asianajotoimistossa
erityisluvalla, mutta nyt hallitus esittää,
että asianajotoimiston henkilökuntaan kuu-luvilla
on oikeus omistaa asianajotoimistoa
yhteensä 10 prosenttia kantaosakkeista. Toi-miston
ulkopuolisille henkilölle omistusta ei
kuitenkaan avata.
NJ: ”Asianajotoimistossa voi olla töissä
merkittäviä eri alojen osaajia, joiden sitout-tamista
erilaisin kannustimin halutaan
helpottaa. Esitys ei vaaranna riippumatto-muutta,
joka on asianajotoiminnan perus-arvo.”
3.
30