henkilö kuvassa
Kallas muistuttaa, että rokotukset ovat edenneet
Virossa
hyvin verrattuna muuhun itäiseen Eurooppaan,
mutta tavoitteen tulee olla pohjoismaisen tason rokotekattavuus.
Marraskuun 2021 alussa vasta reilut 57
prosenttia virolaisista oli saanut täyden rokotesarjan.
– Meillä on isompi määrä rokotteiden vastustajia
kuin Suomessa. Lisäksi iso joukko suhtautuu roko-tuksiin
edelleen epäilevästi. Heidän tavoittamisensa
vaatii
jatkuvaa viestintää ja vakuuttamista. Se on hyvin
vaikeaa,
Kallas sanoo ja painottaa hyvin-sanaa kol-meen
kertaan.
ASIANAJAJANA POLITIIKASSA
Viron parlamenttiin Kallas valittiin ensiyrittämällä
vuoden 2011 vaaleissa. Euroopan parlamentissa hän
toimi vuosien 2014 ja 2018 välisen ajan.
Kallaksen johdolla Reformipuolue voitti vuoden
2019 parlamenttivaalit, ja tuloksen perusteella päämi-nisterin
paikka olisi kuulunut hänelle jo tuolloin. Ra-taksen
keskustapuolue muodosti hallituksen kuiten-kin
konservatiivisten Isänmaan ja Ekren kanssa.
Hyvän äänisaaliin ja lakitaustan ansiosta Kallakselle
tarjottiin oikeusministerin salkkua jo vuonna 2011.
Hän kertoo kieltäytyneensä tuolloin tehtävästä vedo-ten
vähäiseen kokemukseensa käytännön politiikasta.
– Ajattelin, että osaan kyllä lakia mutta en politiik-kaa.
Jälkikäteen ajateltuna se oli viisas päätös.
Oikeustieteen opintoja Kallas kehuu hyväksi poh-jaksi
mille tahansa ammatille. Asianajajan työssä hän
kertoo nähneensä konkreettisesti, minkälaisia haas-teita
virolaiset ja Viroon investointeja suunnittelevat
yritykset kohtaavat. Lainsäädännön pitää luoda ym-päristö,
johon sijoittajat uskaltavat ja haluavat tulla,
Kallas
sanoo.
Politiikkaan lähtiessään Kallas toimi asianajotoimisto
Luiga Mody Hääl Boreniuksen osakkaana. Sitä
ennen hän työskenteli kymmenen vuoden ajan Tark &
Co:ssa. Kallaksen mukaan asianajajataustasta on toisi-naan
politiikassa myös haittaa.
– Kriisin aikana minua on pyydetty antamaan voi-makkaita
lausuntoja lehtiotsikoita varten, vaikka tie-täisin,
ettei toimenpiteitä ole lainmukaisesti mahdol-lista
tehdä. Lakiopinnot estävät minua toisinaan teke-mästä
asioita, joita poliitikolta odotetaan.
Markkinaliberaalia Reformipuoluetta edustavan
Kallaksen puheessa toistuu usein huoli liike-elämän
toimintaedellytyksistä. Hän näkee esimerkiksi Puolan
ja Unkarin kehityksen, jota EU pitää uhkana jäsenval-tioiden
oikeusvaltioperiaatteelle, myös taloudellisena
kysymyksenä.
– Laillisuusperiaate on demokratian perusta ja yksi
eurooppalaisista perusarvoista. Se on kuitenkin hyvin
tärkeää myös terveelle liike-elämälle. Jos sijoittajat ei-vät
voi luottaa siihen, että lait pätevät, sillä on paljon
laajemmat vaikutukset kuin vain oikeusjärjestelmään.
Kallas sanoo, että Puolan ja Unkarin kehitystä on
seurattava tarkasti. Hän haluaa kuitenkin korostaa,
että ystävät ovat kaikesta huolimatta ystäviä.
– Eurooppa on vahvempi, kun Puola ja Unkari ovat
meidän kanssamme. Meidän pitää keksiä keinot saada
heidät mukaan sen sijaan, että työnnämme heidät
pois.
IHMISTEN TUKI SUURILLE MUUTOKSILLE
Haastatteluhetkellä Kaja Kallas on toiminut Viron
pääministerinä hieman alle vuoden ajan. Mikä on ollut
suurin oppimiskokemus tehtävässä?
Kallas huokaa mietteliäästi ja jää pohtimaan vastausta.
– Tuo on itse asiassa hyvin mielenkiintoinen kysy-mys!
hän aloittaa lopulta.
– On olemassa sanonta, että tyyni meri ei tee taita-vaa
merimiestä. Minulla ei ole ollut hetkeäkään tyyntä
merta. Kriisi on jatkunut koko sen ajan, kun olen ollut
pääministerinä, enkä ole ehtinyt analysoimaan koke-musta
vielä kovin hyvin.
– Tiesin, että työ vaatii paljon uhrauksia kaikilla
elämän
osa-alueilla. Positiivisena yllätyksenä on tullut
se, miten paljon päteviä ja hyviä ihmisiä tekee kulis-seissa
töitä tämän maan eteen.
Haastatteluun varattu aika on päättymässä, ja aikaa
on enää kahdelle lyhyelle kysymykselle. Minkälaisen
perinnön toivot jättäväsi pääministerinä?
– On monia tärkeitä asioita, joita haluan edistää,
esimerkiksi
ilmastoon liittyen. Meidän täytyy tehdä
rohkeita päätöksiä, jotta yrityksemme eivät jää muusta
maailmasta jälkeen. Muutoksen taakse pitää saada
myös ihmisten tuki. Se ei ole helppoa eikä suosittua,
mutta se pitää tehdä.
Mitä osa-aluetta Viron ja Suomen välisissä suhteissa
haluaisit entisestään kehittää?
– Meillä on hyvät liikesuhteet, mutta ne voisivat olla
vieläkin paremmat. Voimme oppia paljon toisiltamme.
Virolaisilla ja suomalaisilla on erityinen yhteys, Kallas
päättää.
Lopuksi pääministeri asettuu vielä kuvattavaksi
Stenbockin talon valkoiselle parvekkeelle, josta aukeaa
näkymä kauas Itämerelle. Vaihdamme kielen jälleen
suomeen, ja Kallas rentoutuu silminnähden.
– Haluatte tietysti, että kuvan takana näkyy Suomi,
hän naurahtaa.
22
”VOIMME OPPIA PALJON
TOISILTAMME. VIROLAISILLA
JA SUOMALAISILLA ON
ERITYINEN YHTEYS.”