fokus
ASIANAJAJALIITTO EHDOTTAA UUDISTUKSIA
1. Riita-asioihin pitää saada sitova
prosessisuunnitelma.
2. Avustaja mukaan varhaisessa vai-heessa,
jotta asia olisi tutkinnan päät-teeksi
mahdollisimman valmis.
3. Avustajan tiedonsaantia rikostut-kinnasta
on parannettava, jotta hän voi
tuoda esille vaihtoehtoisia tapahtuma-kulkuja
ja huolehtia, että tutkinnassa
hankitaan näitä tukevaa todistelua.
4. Syyteharkinnan tulisi vähänkään
monimutkaisemmissa asioissa alkaa
esitutkinnan lopulla. Syyttäjä voisi
rajata asian oikeudellista ydintä ja
muotoilla, mitä kannanottoja epäillyltä
pyydetään loppulausunnoissa.
5. Tuomioistuimen tulisi sopia
rikosasialle
käsittelyaika heti, kun
syyte on saapunut tuomioistuimeen.
Varsinkin laajoissa rikosasioissa
tulee panostaa suulliseen valmisteluun.
6. Riita-asian valmistelua on
tehostettava,
jotta riidan kohde
saadaan
yksilöityä mahdollisimman
hyvin. Sovintoratkaisun mahdollisuuksia
tulee etsiä riittävän
perusteellisesti.
7. Ratkaisuja voisi erityisestä syystä
antaa pelkän kirjallisen valmistelun
perusteella, joissakin sellaisissakin
tapauksissa, joissa joku asianosainen
sitä vastustaa.
8. Todistelun vastaanottamisessa tulisi
keskittyä olennaiseen ja tarpeelliseen.
Tulisi välttää riidattomia asioita kos-kevan
todistelun kuulemista pääkä-sittelyssä.
9. Osatuomion tai välituomion anta-minen
tulisi mahdollistaa nykyistä
laajemmin.
10. Säännöksiä tulee muuttaa niin,
että hävinneen osapuolen kuluvastuu
on kohtuullinen.
Rappen mukaan syyteharkinnan suorittaminen tai
johtopäätösten tekeminen vielä esitutkintavaiheessa
olevassa asiassa voi johtaa oikeusturvan kannalta arve-luttaviin
tilanteisiin. Siksi syyttäjän esitutkintayhteis-työssä
voi olla kysymys lähinnä oikeudellisesta ohjaa-misesta
ja aineistoon perehtymisestä ennen varsinaista
syyteharkintaa.
Rappen mukaan tutkinnanjohtajan ja syyttäjän roo-leja
tulisi nykyisestä selkeyttää, niin että syyttäjällä
olisi
selkeästi oikeudellisen ohjaajan rooli.
– Nykyisin syyttäjien työaikaa menee myös tutkin-nanjohtajalle
kuuluvien taktisten kysymysten ohjaa-miseen,
joihin syyttäjällä ei välttämättä ole osaamista-kaan,
Rappe sanoo.
TODISTELUA LAIDASTA LAITAAN
Pääkäsittelyn kuuluisi ihanteellisesti keskittyä vain
tarpeelliseen todisteluun. Käytännössä todistajia kuul-laan
asioista, jotka ovat riidattomia tai itsestäänselviä.
Rappen mukaan valmisteluistunnossa olisi syytä rajata
riidan kohdetta ja tarpeellista näyttöä, mutta usein val-misteluistunto
menee aikatauluttamiseen.
– Tämän seurauksena pääkäsittelyssä puhutaan
ummet
ja lammet ja suolletaan todistelua, jonka rele-vanssi
riitaisten kysymysten suhteen on lähellä nollaa
jos sitäkään, Rappe sanoo.
Riku Jaakkola huomauttaa, että välillä puheenjoh-tajan
on vaikea sanoa, että tästä teemasta riittää yksi
todistaja, jos vastapuolikin on nimennyt usean todista-jan.
Todistelun vakuuttavuus vaikuttaa tuomioon.
Tuomarilla on kuitenkin valta rajata todistelua ja
sitä, millaista näyttöä otetaan vastaan, ja kaikki osa-puolet
ovat sitä mieltä, että tuomarin tulee tätä valtaa
käyttää.
– Sekä rikos- että riita-asioissa näyttöä esitetään pal-jon,
ja välillä sellaista, mikä ei ole välttämätöntä. Liian
tiukka ei toki voi olla: asianosaisilla täytyy olla oikeus
esittää todisteita, Räihä-Mäntyharju sanoo.
Asianajajaliitto ehdottaa yhtenä uudistuksena, että
todistaja toimittaisi etukäteen kirjallisen lausunnon.
Sen perusteella voitaisiin ratkaista valmisteluistunnos-sa,
tarvitseeko todistajaa kuulla vielä henkilökohtai-sesti.
– Oikeuslaitoksen lopputuote on laadukas, ja tuo-mioistuimet
tekevät hyvää työtä. Tärkeä osa oikeusturvaa
on kuitenkin myös se, että asiat käsitellään
kohtuullisessa ajassa, Räihä-Mäntyharju sanoo.
Ehdotus on kokonaisuudessaan
liiton sivuilla: asianajajaliitto.fi/
tyotapareformi
17
TUOMARILLA ON
KUITENKIN VALTA RAJATA
TODISTELUA JA SITÄ,
MILLAISTA NÄYTTÖÄ
OTETAAN VASTAAN.