henkilö kuvassa
Ei tyyntä hetkeä
Viron pääministeri Kaja Kallas hyppäsi hallituskriisin jälkeen
johtamaan maata läpi koronakriisin. Asianajajataustasta hän uskoo
olevan politiikassa sekä hyötyä että haittaa.
TEKSTI TERO IKÄHEIMONEN // KUVAT SUSANNA KEKKONEN
Stenbockin talo seisoo korkealla Tallinnan historialli-sen
Toompean kaupunginosan laidalla ja katsoo poh-joiseen,
merelle päin.
Idässä Toompean juurella levittäytyy suomalaisille
rakas turistikohde, Tallinnan vanhakaupunki. Län-nessä,
junakiskojen ja sähkölinjojen piirtämän muu-rin
takaa voi nähdä Instagram-sukupolven suosiman
Telliskiven kaupunginosan, jonka vanhat tehdashallit
ovat löytäneet uuden elämän kahviloina ja vintage-putiikkeina.
Uusklassinen Stenbockin talo valmistui vuonna 1792
oikeustaloksi. Vuosisatojen aikana sen saleissa ovat
asianajajat
ratkoneet lukemattoman määrän arkisia
riitoja
ja suuria kohtalon kysymyksiä.
Niin tänäänkin.
Vuodesta 2000 lähtien talo on toiminut Viron tasavallan
hallituksen ja valtionkanslian kotina. Tammi-kuussa
2021 talon tärkeimmän työpöydän taakse istui
entinen asianajaja, Viron ensimmäinen naispääminis-teri,
Kaja Kallas.
Katse on terävä mutta lempeä, kun Kallas terveh-tii
Stenbockiin saapunutta Advokaatin toimittajaa ja
kuvaajaa.
– Terve. Kaja, pääministeri esittäytyy etunimellään.
Kallas pyytää istumaan ja alkaa muistella vuotta
2003, kun hänet pyydettiin nuorena asianajajana Suo-meen
harjoitteluun asianajotoimisto Hannes Snellma-nille.
Kallas kertoo tarinaa sujuvasti suomeksi, sillä hän
kuuluu 70-luvulla syntyneiden virolaisten sukupol-veen,
joka oppi kielen television välityksellä.
– Ensimmäisenä päivänäni Hannes Snellmanilla
sanoin,
että en oikein puhu hyvin suomea. Lapsena
opittu kieli muistui kuitenkin jostain takaraivosta,
ja iltaan mennessä puhuin suomea jo ihan sujuvasti,
Kallas
sanoo ja nauraa.
– Suomalaiset asianajajat ovat hyvin ahkeria. Me
voimme ehdottomasti oppia heidän kurinalaisesta
työtavastaan. Minulle jäi paljon ystäviä ja hyviä muis-toja
yhteistyöstä suomalaisten asianajajien kanssa.
ROKOTUSMÄÄRÄT SAATAVA KASVUUN
Kallaksen pääministeriyttä ovat leimanneet kriisit.
Hän nousi pääministeriksi hallituskriisin jäljiltä, kun
Jüri Rataksen hallitus kaatui korruptioepäilyjen saat-telemana.
Hallituskriiseistä selvitään, mutta koronapandemia
on kurittanut Viron taloutta ankarasti ja ajanut tervey-denhuollon
äärirajoille. Marraskuun alussa Kallas ku-vasi
tv-haastattelussa Viron sairaaloiden olevan ”sodan
kaltaisessa tilassa”.
Miten koronatilanne aiotaan saada Virossa hallin-taan?
– Ainoa reitti ulos kriisistä on saada ihmiset rokotet-tua,
jotta he eivät sairastu niin vakavasti, että he tarvit-sevat
sairaalahoitoa, Kallas vastaa, nyt englanniksi.
– Siksi olemme ottaneet uusia rajoituksia käyttöön.
Niillä on saatu rokotusten määrä jälleen nousuun.
Kallas kertoo tehneensä kiinnostavan havainnon
koronarokotusten etenemisestä. Euroopan komis-sio
teetti toukokuussa kyselyn jäsenmaiden asenteista
rokotuksia
kohtaan. Rokotuksiin epäilevästi suhtautu-vien
vastaajien osuus tutkimuksessa oli hyvin saman-suuruinen
kuin rokottamattomien ihmisten osuus nyt.
– Tämä kertoo siitä, että ihmisten asenteita ei voi
muuttaa kuudessa kuukaudessa. Kaikki maat ovat
pysähtyneet
tasolle, joka oli ennustettavissa jo touko-kuussa.
19