fokus
Työtavat uusiksi
Hallituksen uudessa budjetissa ei tullut lisää rahaa
tuomioistuimille. Voisiko pitkiksi venyviä käsittelyaikoja
lyhentää uudistamalla työtapoja?
TEKSTI TERHI HAUTAMÄKI // KUVITUS SAMULI SIIRALA
Kannetta valmistellaan kolme kuukautta, tiedoksiantoon
menee toiset kolme ja vastauksen antamiseen
saman verran. Sen jälkeen suullista valmistelua odotel-laan
vuosi. Huomataan, ettei valmistelua vielä voikaan
päättää. Jatketaan kirjallista valmistelua puoli vuotta.
Vihdoin valmisteluistunnossa saadaan pääkäsittely
kuuden kuukauden päähän, ja siitä kahden kuukauden
jälkeen tulee tuomio.
Näin pitkäksi voi venyä riita-asian, esimerkiksi
hometalojutun
käsittely.
Syksyn budjettiuutisten pettyneisiin kuuluvat tuo-mioistuimet.
Kaivattua lisärahaa ei tullut, ja Tuomioistuinviraston
mukaan se tietää oikeuskäsittelyjen
pitenemistä
entisestään.
– Mikä olisi kohtuullinen käsittelyaika, se on hyvä
kysymys. Jos kysytään kansalaisilta, kuinka nopeasti
asiat pitäisi oikeudessa saada käsiteltyä, uskon että yli
vuoden tai kahden käsittelyajat eivät ole kohtuullisia,
sanoo Tuomioistuinviraston ylijohtaja Riku Jaakkola.
PÄIVÄMÄÄRÄT LUKKOON
Oikeusjutut etenevät hitaasti, koska tuomareiden
pöydät ovat täynnä. Mutta olisiko prosesseja mahdol-lista
nopeuttaa jo nykyisillä resursseilla?
Asianajajaliiton mukaan olisi. Liitto on nostanut
esiin työtapareformin, jolla voitaisiin sujuvoittaa riita-
ja rikosasioiden käsittelyä ja alentaa kustannuksia.
– Meillä ei ole absoluuttista vastausta siihen, pal-jonko
käsittelyajat voisivat lyhentyä. Näkemyksemme
mukaan työtapojen reformilla olisi aidosti vaikutusta,
sanoo Asianajajaliiton puheenjohtaja Hanna Räihä-
Mäntyharju.
Pitkät odotteluajat itsessään kasvattavat työmää-rää.
Muistikuvat heikkenevät niin asianosaisilla kuin
todistajilla. Avustajat ja tuomari joutuvat perehtymään
samoihin papereihin uudelleen. Räihä-Mäntyharjun
mukaan selkeä aikataulutus heti alussa niin kirjalliselle
valmistelulle, valmisteluistunnolle kuin pääkäsittelylle
tiivistäisi prosessia ja vähentäisi ylimääräistä työtä.
– Näin toimitaan välimiesoikeudessa yritysten väli-sissä
riidoissa. Se on työkulttuurikysymys, eikä sille ole
käytännössä estettä, Räihä-Mäntyharju sanoo.
TUOMARIN PITÄÄ EHTIÄ PEREHTYÄ
Jos valmisteluistunnon sopii nopeasti, se yleensä
nopeuttaa
prosessia, sanoo myös Jaakkola. Valmiste-luistunnossa
voidaan jo päästä sopuunkin.
– Työtapojen uudistuksella ei missään tapauksessa
ratkaista perusrahoituksen puutteellisuudesta joh-tuvaa
ongelmaa, mutta totta kai työtapoja pitää pyr-kiä
kehittämään. Ymmärrän kyllä tuomareita, joilla
on pöydät täynnä juttuja. On helppo sopia päivämää-rä,
mutta tuomarin pitää myös ehtiä perehtyä asiaan,
Jaakkola sanoo.
Räihä-Mäntyharju toteaa, että oikeuskäsittelyn tii-vistäminen
on haastavaa, kun pohjalla ovat olemassa
olevat ruuhkat. Lisäresursseja tarvitaan siis ilman
muuta sen lisäksi, että työtapoja uudistetaan.
Liitto on ehdottanut selvitettäväksi lainsäädännön
muutoksia, joilla prosesseja voisi nopeuttaa. Yksi olisi
ratkaisun antaminen erityisestä syystä pelkän kirjalli-sen
valmistelun perusteella, vaikka joku osapuoli sitä
vastustaisi. Nykyisin joudutaan viemään eteenpäin
selvästi
perusteettomia kanteita.
Riku Jaakkola sanoo, että tämä voisi olla selvittämi-sen
arvoinen asia. Hän muistuttaa, että oikeusturva
pitää huomioida riittävän hyvin.
RIITA NOPEAMMIN VIREILLE
Siihen mennessä kun haastehakemus jätetään
käräjäoikeuteen,
takana on jo paljon työtä. Räihä-
Mäntyharjun
mukaan osa tästä työstä
on turhaa. Jos
15