maksuihin, joilla katetaan tilavuokrat, vakuutukset ja
valmentaminen, kuluu nuorilta ja heidän perheiltään
helposti
satasia kuussa. KuPSilla, kuten muillakin seu-roilla,
on toki tarjolla stipendejä, mutta niitä ei riitä
kaikille. Reinikainen toivookin, että valtio tukisi nuor-ten
futareiden harrastusta vaikkapa maksamalla tila-vuokrat,
ettei harrastus jäisi kenenkään kohdalla per-heen
taloudellisesta tilanteesta kiinni.
TERVETULOA KUOPIOON!
Reinikainen on toiminut myös Asianajajaliiton luotta-mustehtävissä
2000-luvun alkuvuosina. Noista ajoista
liitto on hänen mielestään kehittynyt hyvään suun-taan.
Someviestinnän kanavat on otettu haltuun ja
liiton
ääni kuuluu enemmän kuin ennen.
– Joskus käy mielessä, että hukkuuko sanoma, kun
kanavia on niin paljon.
Reinikainen mainostaa mielellään paitsi omaa jal-kapalloseuraansa,
myös kotikaupunkiaan Kuopiota.
Hän katsoo Kuopion kehumisen suorastaan velvolli-suudekseen.
– Muualta tulleet pitävät Kuopiota yleensä mutkat-tomana
paikkana toimia
KuPSin keltamustissa seuraväreissä kasvanut Reini-kainen
on onnistunut siirtämään jalkapallon edelleen
uusperheensä aikuisille lapsille ja heidän lapsilleen.
Ainoastaan puoliso on säästynyt futistartunnalta.
Kotikatsomoon
Kuopion keskuskentän laidalle on
Reinikaisen väelle varattuna nykyään pysyvästi jo
kuusi
paikkaa.
JOKAISELLE KOTIJURISTI
Reinikaisen mielestä jokaisella perheellä pitäisi olla
oma kotijuristi, perhelääkärin tapaan.
– Olisi hyvä, jos voisi sanoa tutulle asiakkaalle
vaikka, että pyydä tyttäresi käymään, kun hän on
menossa naimisiin. Käytäisiin sitten läpi varallisuuteen
ja avioliittoon liittyvät asiat. Ajoissa saadut asiantun-tevat
neuvot säästäisivät monelta murheelta. Myös
testamentit tulisi rekisteröidä, kuten Asianajajaliitto on
ehdottanut.
Suomalaiset arastelevat Reinikaisen mielestä aivan
liikaa asianajajia ja juristeja. Joskus hänestä tuntuu,
että neuvoa kysytään mieluummin vaikkapa naapurin
poliisilta kuin lainoppineelta tuttavalta.
– Jostain on yleisöön iskostunut käsitys, että asian-ajaja
työntää heti kätensä syvälle toisten taskuihin.
Toisaalta myös ilmaisten neuvojen kysyjiä riittää.
– Heille voi vastata vaikka, että saanko minä vas-taavasti
antaa ilmaiseksi huonon neuvon, Reinikainen
veistelee.
Puolitosissaan laskettelevalla kuopiolaisella on idea
myös urheilun rahoittamiseksi: perustetaan itärajalle
kasinoja. Silloin ei ainakaan pyöritettäisi köyhien ja syr-jäytyneiden
rahoja, mistä Veikkausta usein syytetään.
K E I S S I
Tällä palstalla asianajajat kertovat
mieleenpainuvista tapauksista uransa
varrelta. Haluaisitko nähdä oman tai
kollegan keissin palstalla?
Lähetä
vinkki advokaatti@asianajajaliitto.fi
Asianajotoimisto
DLA Piper Finland Oy
Oikeudenkäyntiin
vastapuolen
argumenteilla
Minä vastasin
Pia Bräysy,
Helsinki
Olin 2000-luvun puolivälissä asianajourani alkuvaiheessa,
kun sain toimeksiannoksi halkomistoimitusta koskevan
valitusasian. Keskenään riitautuneet henkilöt omistivat
järven rannalla sijaitsevan tilan, jonka yhteisomistus
haluttiin purkaa.
Halkomisen suorittanut toimitusinsinööri oli päätynyt
ratkaisuun, jossa päämieheni olisi saanut haltuunsa
käytännössä arvotonta metsikköä ja vastapuoli arvokkaan
rantatontin. Tästä epäsuhdasta ei oltu myöskään määrätty
riittäviä tilityksiä.
Valitimme halkomisesta maaoikeuteen. Kiinteistön-muodostamisoikeus
ei ollut minulle lainkaan tuttu ala,
joten hyödynsin valituksen kirjoittamisessa Veikko O.
Hyvösen (1929–2018) alan perusteoksia. Hyvönen oli
toiminut pitkään maa- ja vesioikeuden professorina
Helsingin
yliopistossa, ja hänen kirjojaan pidetään kiin-teistönmuodostamisoikeuden
Raamattuina. Siteerasin
niitä hyvin laajasti.
Kun käsittely alkoi, puheenjohtaja kysyi paikallaolijat.
Silloin vastapuolen avustaja ilmoitti olevansa Veikko O.
Hyvönen. Olin siis perustanut argumenttini vastapuolen
avustajan kirjoittamiin kirjoihin.
Muistan elävästi, kuinka siteerasin oikeudessa Hyvösen
kirjaa. Hän vastasi, että en minä sitä noin tarkoittanut.
Pysyin kuitenkin kannassani: näin tässä on selvästi
sanottu.
Se oli hyvä oppitunti. Oikeudenkäynnissä vastapuoli
yrittää joka kerta argumentoida sinut kumoon. Jos kokee
olevansa oikealla asialla, ei voi
alkaa kyseenalaistaa itseään,
vaikka vastassa olisi kuinka
suuri auktoriteetti. Eikä saa
lannistua, vaikka vastapuoli on
kaikesta eri mieltä kanssasi.
Voitin jutun. Asia palautettiin
halkomistoimitukseen, tilitykset
määrättiin uudelleen ja pää-mieheni
sai toiselta kiinteistön
omistajalta oikeudenmukaisen
korvauksen.
27
link