minun valintani
30 ADVOK A AT TI / 5 -2017
Naisasiaa kolmannessa
polvessa
Asianajaja Salla Tuominen toimii vapaa-aikanaan aktiivisesti
Zonta-järjestössä, jonka tavoitteena on parantaa naisten ja tyttöjen
asemaa maailmassa.
Järjestötoiminta tuli Salla Tuomiselle tutuksi
opiskeluaikoina, jolloin hän oli mukana
useammassakin opiskelijajärjestössä. Valmistuttuaan
hän kuitenkin halusi keskittyä
vain työhönsä.
– Melko pian tajusin, että olisi kiva tehdä
työn ohessa jotain hyvää, sillä omasta ammattitaustastani
on hyötyä järjestötyössä. Olen
onnekas, koska minulla on kaikkea, mitä tarvitsen. Aika on
kuitenkin rajallista ja arvokas asia annettavaksi, hän selittää.
Kansainvälinen palvelujärjestö Zonta valikoitui hänen
aikansa arvoiseksi monestakin syystä.
– Zontassa yhdistyy monta kiinnostavaa asiaa: Se on kansainvälinen
järjestö, joka tarjoaa mahdollisuuden vaikuttamiseen
monella tasolla ihmisoikeuksista verkostoitumisen
edistämiseen. Sen tavoitteet vastasivat omia käsityksiäni
siitä, että naiset ja tytöt unohdetaan monessa asiassa. Lisäksi
sen jäsenistön laaja-alaisuus kiehtoi, sillä olin aiemmin
toiminut vain juristien järjestöissä.
Tuominen tunsi Zonta-järjestöä ja sen tavoitteita jo ennakolta
perhetaustansa ansiosta.
– Olen kolmannen polven zonta. Isoäitini kuului aikoinaan
Hämeenlinnan Zonta-kerhoon ja äitini on yhä aktiivinen.
ZONTA INTERNATIONALISSA Salla Tuominen eteni nopeasti
paikallistasolta koko Suomen ja Viron piirin toimintaan, ja
hänen Zonta-uransa huipentui piirin puheenjohtajuuteen
kaudella 2014–2016.
– Se oli lähestulkoon puolipäiväinen työ oman työn ohella
ja vaati huolellista suunnittelua sekä itsensä johtamista. Myös
lähes 2 000 jäsenen johtaminen oli minulle aivan uudenlainen
haaste, varsinkin kun jäsenet ovat itsekin usein johtajia.
Asianajotyössään Tuominen toimii DLA Piper Finlandissa
hoitaen muun muassa isoja yritysjärjestelyjä.
– Zontassa olen saanut oppia paljon johtamisesta ja tiimityöstä,
ja siitä on hyötyä myös asianajotyössäni. On myös
ollut valtava rikkaus saada tutustua monen alan ihmisiin,
esimerkiksi kulttuurialan vaikuttajiin. Lisäksi olen luonut
ystävyyssuhteita yli ikä- ja kansallisuusrajojen.
Aiemmin Zontaan liityttiin vain kutsusta, mutta nykyään
järjestö kilpailee jäsenistä siinä missä muutkin järjestöt.
Mukana on paljon johtavassa asemassa olevia naisia yksityiseltä
ja julkiselta sektorilta.
VAIKUTTAMISTYÖTÄ NAISTEN JA TYTTÖJEN aseman parantamiseksi
on Zonta-järjestössä tehty lähes sadan vuoden
ajan, mutta työsarkaa riittää yhä.
– Zontassa toimiminen on lisännyt ymmärrystä siitä,
että Suomessakin on vielä paljon tehtävää tasa-arvossa.
Kansainvälisellä tasolla taas puhutaan ihan perusasioista,
kuten mahdollisuudesta kouluttautua ja päästä terveydenhuollon
piiriin, Salla Tuominen toteaa.
– Itselleni, kuten varmaan kaikille suomalaisille, koulutusasiat
ovat tärkeitä. Meille on itsestään selvää, että tytöt
pääsevät kouluun ja jatko-opintoihin siinä missä pojatkin,
mutta kehitysmaissa näin ei ole.
Tyttöjen lisääntymisterveys on toinen asia, jota hän pitää
erityisen tärkeänä. Kehitysmaiden tytöt pakotetaan usein
hyvin nuorina avioliittoon, ja monet heistä synnyttävät ollessaan
vielä itsekin lapsia.
– Tytöillä pitäisi olla enemmän oikeuksia omaan kehoonsa.
Lapsiavioliitot ovat tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa, ja
tyttöjä ja naisia kuolee synnytyksissä paljon.
Tuominen kertoo myös projektista, jossa kampanjoitiin
ja kerättiin rahaa fistuloiden korjausleikkauksia varten.
Fistulat ovat erityisesti pitkittyneissä synnytyksissä syntyviä
repeytymiä.
– Vaikka korjaava leikkaus on yksinkertainen, se jää usein
tekemättä, jolloin tyttö joutuu kärsimään koko loppuelämänsä
ja suljetaan usein koko yhteisön ulkopuolelle.
FEMINISTIKSI SALLA TUOMINEN ei ole itseään koskaan kutsunut,
vaikka avoimesti naisasiaa ajaakin.
– Puhun naisten ja tyttöjen oikeuksista, sillä on fakta,
etteivät ne toteudu samalla tavalla kuin miesten. Pystyn
seisomaan näiden asioiden takana, mutta kaikessa ei tarvitsisi
tuoda sukupuolta esiin.
Tuominen tunnetaan tasa-arvon kannattajana. Zontajärjestönkin
toimintatapoihin kuuluu pyrkimys aitoon
vuorovaikutukseen ja keskusteluun.
– Feminismi terminä ymmärretään usein väärin, mutta
nykyään ollaan menossa hyvään suuntaan, kun vaikkapa
Kanadan pääministeri Justin Trudeau on julistautunut feministiksi.
TEKSTI KATARIINA KRABBE // KUVA MIKKO KAUPPINEN