12 ADVOK A AT TI / 5 -2017 ajassa
Rebekka Härkönen on huolissaan
kehityksestä, jossa
rikoksentekijälle vaaditaan
alempaa tuomiota asian
saaman mediahuomion
perusteella.
S I LMI NN Ä K I J Ä
Viha ei pelota
Turun Sanomien oikeus- ja rikostoimittaja Rebekka Härkönen
haastatteli Turun puukotusten uhria auttanutta maahanmuuttajaa
ja joutui vihakampanjan kohteeksi.
Miltä viha tuntuu?
Sain muutaman päivän aikana tuhansia sähköposteja sekä Messenger- ja
Twitter-viestejä, joissa minua tai läheisiäni haukuttiin tai uhkailtiin. Se
ärsyttää ja turhauttaa suunnattomasti, mutta ei pelota.
Miten paljon tulee vihapostia?
Saan viikoittain henkilökohtaisuuksiin menevää, vihamielistä postia,
ja määrä lisääntyy. Ihan sama, mitä kirjoittaa maahanmuutosta, niin
lokaa tulee.
Sait viime keväänä journalistipalkintoja juttusarjasta, jossa käsiteltiin
Kupittaan sairaalan psykiatrisen G1-osaston väärinkäytöksiä. Tunnetko
tekeväsi merkittävää työtä?
Minulle taputettiin töissä, mutta tuntui väärältä saada kiitosta jutusta,
jossa puhuttiin niin törkeistä kaltoinkohteluista. Työ tuntuu usein lähinnä
uuvuttavalta, ja pitää olla koko ajan kovana, ettei häirintä pääse
vaikuttamaan. Ulkopuolelta ja kollegoilta tuleva tunnustus on tärkeää,
sillä minun on usein vaikea nähdä työni merkitystä.
Olet tekemässä Asianajajaliitolle kantelua asianajajien työskentelystä
oikeussalissa. Mistä on kyse?
Puolustusasianajajien työ Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa on mielestäni
joskus hyökkäävää ja asiatonta. Esimerkiksi todistajaa on painostettu
puhumaan lähdesuojan piirissä olevista asioista. Kantelussa on kyse
siitä, että puolustusasianajaja yritti saada kahta syyttäjän todistajaa kertomaan,
ovatko nämä puhuneet G1-osaston asioista Turun Sanomille.
TEKSTI VIRPI MELLERI // KUVA SUVI ELO
LAKIMIEHESTÄ JURISTI
SUKUPUOLINEUTRAALEISTA NIMIKKEISTÄ on keskusteltu
viime aikoina vilkkaasti. Oikeustieteen alallakin on
mies-loppuisia nimikkeitä, kuten lakimies, lupalakimies,
lautamies ja uskottu mies. Pitäisikö nämä vakiintuneet
termit vaihtaa sukupuolineutraaleihin vaihtoehtoihin?
Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaaran mielestä miesloppuiset
nimikkeet olisi syytä muuttaa.
– Tästä on olemassa sekä Euroopan neuvoston että
suomen kielen lautakunnan suositus jo kymmenen vuoden
takaa. Tällaiset nimikkeet luovat mielikuvia siitä,
mitkä ammatit tai tehtävät ovat sopivia miehille ja pitävät
osaltaan yllä työmarkkinoiden segregaatiota. Viime
vuosina segregaatio ei ole näyttänyt ainakaan lieventymisen
merkkejä, päinvastoin, hän perustelee.
Maarianvaaran mielestä juristi on varsin toimiva lakimiehen
korvaaja vierasperäisyydestään huolimatta. Hän huomauttaa,
että monet muutkin Suomessa käytettävät ammattinimikkeet,
kuten lääkäri, on käännetty vieraista kielistä. Osa
käännöksistä on vieläpä virheellisiä, mistä esimerkkinä on
kyrkoherdenin suomennos kirkkoherra – herden tarkoittaa
paimenta.
Myös kielentutkija Mila Engelberg kannattaa sukupuolittuneista
tehtävänimikkeistä luopumista. Hän painottaa, ettei
tässä keskustelussa ole puhe vain yksittäisistä nimikkeistä.
– Mies-loppuisten nimikkeiden käyttö yleistävästi kaikista
ihmisistä on osa sellaista laajaa maskuliinista kielenainesta,
jossa mies esitetään ihmisen normina. Miessukupuolen
kuvaaminen ensisijaisena ihmisyytenä on seksististä,
sukupuolisyrjivää.
Lakimiestä ei tarvitse muuttaa lakihenkilöksi tai uskottua
miestä uskotuksi henkilöksi. Kielestämme löytyy parempiakin
ilmauksia.
– Monet hyväksyvät lakimies-nimikkeen vastineeksi juristin.
Lautamiehen sijaan on ehdotettu esimerkiksi maallikkotuomari
nimikettä, Engelberg listaa.
TEKSTI SARI ALHAVA
DITTMAR & INDRENIUKSELLE
PARAS OPISKELIJATYÖNANTAJA
-PALKINTO
SUOMEN LAKIMIESLIITTO myönsi Dittmar & Indreniukselle
Paras opiskelijatyöpaikka -palkinnon Lakimiespäivässä lokakuun
alussa. Palkinnon perusteluissa painotettiin asianajotoimiston
myönteistä työilmapiiriä, toimiston matalaa
hierarkiaa sekä harjoittelijoille annettuja haastavia ja kehittäviä
työtehtäviä.
LAIN LUKU 59 % USKOO SAAVANSA ÄÄNENSÄ KUULUVIIN
Lähde: Legal Tech Lab
OIKEUSJÄRJESTELMÄSSÄ.