fakta
28 ADVOK A AT TI / 5 -2017
Hyviä tekoja testamentein
Osa omaisuudesta testamentataan yhä useammin yleishyödyllisille
yhdistyksille. Asianajajat voivat osallistua hyvän tekemiseen
laatimalla näitä testamentteja ilmaiseksi.
Asianajoalalle on tyypillistä tehdä osa
työstä yhteisen hyvän vuoksi. Myös
asianajaja Jarmo Eskeliselle on tärkeää
yhteisöllisyys ja sosiaalisesta vastuusta
huolehtiminen. Niinpä hän tekee
aika ajoin toimeksiantoja Unicefin
kautta. Yhteistyö on kestänyt jo reilun
vuoden.
– Kuulun Unicefin asiantuntijaverkostoon. Minuun
voidaan olla yhteydessä, jos joku haluaa testamentata osan
omaisuudestaan Unicefille. Olen ottanut kaikki tarjotut
toimeksiannot vastaan. Niitä ei ole ollut vielä kovin monta.
Tämä on palvelu, jolla kannamme kortemme kekoon
yhteisölle, hän perustelee.
Unicefin asiantuntijapoolissa on parikymmentä asianajajaa
tai asianajotoimistoa ympäri Suomea. Lisääkin mahtuu
mukaan. Mitä enemmän verkostossa on asianajajia, sitä
vähemmän työt kuormittavat yksittäisiä asiantuntijoita.
Unicefin lisäksi Eskelinen tukee Punaista Ristiä.
– Arvostan suuresti näitä järjestöjä, ja haluan näin osoittaa
kunnioitusta niiden tekemää työtä kohtaan, hän lisää.
Samanlainen perustelu on suurella osalla niistä ihmisistä,
jotka haluavat jättää omaisuuttaan yleishyödyllisille
järjestöille.
TESTAMENTTILAHJOITUKSET yleishyödyllisille järjestöille ovat
viime vuosina yleistyneet, joskin kuukausi- ja kertalahjoitukset
ovat yhä järjestöjen yleisimpiä varainkeruumuotoja.
– Olemme saaneet testamenttilahjoituksia 30 vuoden
ajan, mutta aiemmin emme ole itse olleet aktiivisia aiheesta
tiedottamisessa. Syyskuussa meillä oli markkinointikampanja,
jossa testamenttilahjoitukset nostettiin
esiin televisiossa, radiossa, lehdissä ja internetissä. Lisäksi
Unicef-bussi kiersi yhdeksällä paikkakunnalla. Aihe kiinnosti
kovasti, kertoo Unicefin testamenttilahjoittamisen
asiantuntija Sara Eronen.
Eronen kuvaa hyväntekeväisyyteen testamenttausta ajan
ilmiöksi. Osittain syynä on väestön ikääntyminen. Toisaalta
sotien jälkeiset ikäluokat ovat kerryttäneet aiempia sukupolvia
enemmän varallisuutta, josta riittää jaettavaa. Lahjoittajien
päätöstä ohjaa myös aatteellinen tausta: Unicefin
tapauksessa lasten hyvinvoinnista välittäminen globaalisti.
– Erityisesti henkilöt, jotka ovat kuukausilahjoittajiamme,
haluavat auttaa maailman lapsia vielä sen jälkeenkin,
kun heistä aika jättää, Eronen toteaa.
MONEN MIELESTÄ TESTAMENTIN teettäminen tuntuu hankalalta
ja monimutkaiselta, etenkin jos ei tiedä, kehen ottaisi
yhteyttä. Kun Unicefilta kysytään testamenttauksesta,
he osoittavat kysyjille suoraan heidän alueellaan toimivan
asianajajan. Tämä on madaltanut kynnystä ryhtyä tuumasta
toimeen.
Testamentti tehdään normaalimenettelyn mukaan.
– Haluan aina tavata asiakkaan henkilökohtaisesti. Sähköpostin
välityksellä kommunikointi on huonompi vaihtoehto.
Se on hitaampaa, ja riski asiakkaan tyytymättömyydestä on
suurempi. Testamenttiin tarvitaan myös allekirjoitus kahden
todistajan läsnä ollessa. Kaikki tämä on helpompaa
toteuttaa kasvokkain, Eskelinen perustelee.
Eskelinen haastattelee asiakasta muistakin testamenttiin
liittyvistä kysymyksistä, kuten onko hänellä rintaperillisiä
tai yritysvarallisuutta. Tämän jälkeen keskustellaan siitä,
mitä omaisuutta ja minkä verran lahjoittaja haluaa osoittaa
Unicefille.
Useimmiten varallisuutta ei haluta testamentata kokonaan
yhdelle taholle, vaan vain osa siitä.
– Kannustammekin ihmisiä miettimään juuri itselleen sopivan
tavan lahjoittaa. Pääasia on, että ihminen saa päättää
testamentissaan itse, minkälaisen jäljen maailmaan jättää,
Eronen sanoo.
Valtaosa testamentista meneekin yhä lapsille, lapsenlapsille
ja lähisukulaisille sekä muille läheisille ihmisille, kuten
vaikkapa yksinäistä vanhusta pitkään hoitaneelle henkilökohtaiselle
avustajalle.
LAHJOITUS VOI OLLA MUUTAKIN kuin rahaa, kuten taulu,
osakkeita, kiinteistö tai vaikka metsäalaa. Kaikki suhteellisen
helposti realisoitava kelpaa.
Jos lahjoittaja haluaa testamentata osan omaisuudestaan
Unicefille, koko testamentti tehdään ilmaiseksi. Myöskään
asianajaja ei saa testamentin tekemisestä rahaa, vaan kyse
on sekä lahjoittajan että asianajajan puolelta hyväntekeväisyydestä.
– Varsinaista alarajaa lahjoitussummalle ei ole, mutta toki
toivotaan, että lahjoituksen arvo kattaa vähintään realisoimisesta
aiheutuneet kulut, Eronen toteaa.
Mikäli perillisiä ei ole eikä testamenttia ole tehty, vainajan
omaisuus siirtyy valtiolle. Toki valtiokin suuntaa testamenttien
kautta kertynyttä tuloaan niin sanotusti yleishyödyllisiin
tarkoituksiin, mutta myös muualle. Lahjoittamalla osan
omaisuudestaan hyväntekeväisyyteen, pystyy jo eläessään
ikään kuin korvamerkitsemään sen tahon, joka saa määrätyn
osan omaisuudesta.
Monelle on jopa ratkaisevaa, että lahjoitus menee kohteelleen
lyhentämättömänä eli ettei testamenttilahjoituksesta
mene perintö- eikä lahjaveroa. Silloin kun lahjoituksen kohteena
on yleishyödyllinen järjestö, kuten Unicef, Mannerheimin
Lastensuojeluliitto, Punainen Risti, syöpäjärjestöt
tai WWF, veroa ei mene lainkaan.
Unicef on päivittänyt testamenttauksesta kertovan oppaansa ja sen
verkkoversio löytyy osoitteesta www.unicef.fi/testamentti.
TEKSTI SARI ALHAVA // KUVITUS ANNA-KAISA JORMANAINEN