ADVOK A AT T I / 5 -2 017 19 henkilö kuvassa
Kyseenalaistaja
HPP:n toimitilat yhdessä
HPP Asianajotoimiston toimitusjohtaja Markku Mäkinen povaa
alalle kiristyvää kilpailua ja polarisaation kiihtymistä. Tiukoille
joutuvat etenkin keskisuuret toimistot. Mäkinen haastaa perinteiset
toimintamallit – ja toimialan sääntelynkin.
TEKSTI KIRSI HYTÖNEN // KUVAT MIKKO KAUPPINEN
Helsingin paraatiosoitteista,
Bulevardi ykkösessä,
vastaavat täydellisesti
mielikuvaa menestyvästä
liikejuridiikan toimistosta:
pramea rappukäytävä,
kiiltäviä lattioita, tyylikkäitä
huonekaluja ja modernia
taidetta seinillä.
– Tämä on näyteikkunamme. Konehuoneessa ei välttämättä
ole yhtä hienoa, Markku Mäkinen sanoo poseeratessaan
kuvaajalle aulassa.
Vaikka arvonsa tuntevat toimistot eivät vielä olekaan
muuttaneet asiakkaidensa perässä Pitäjänmäkeen tai
Varistoon, ala on Mäkisen mukaan muutoksen keskellä.
Hän tuli HPP:n osakkaaksi ja toimitusjohtajaksi työskenneltyään
12 vuotta Nokialla. Noina vuosina hän näki paitsi
Nokian nousun ja kompuroinnin, myös globaalin yrityksen
toiminnan eri asemapaikoista, pääkonttorista, Kiinasta ja
Yhdysvalloista käsin. Sen jälkeen oli hyvä palata juurilleen.
Ennen Nokia-vuosiaan hän työskenteli osakkaana Veikko
Palotiellä. Nokialla tuli nähtyä yrityksen sisäinen lakiasioiden
maailma joka kantilta. Vastaavia tehtäviä oli toki tarjolla,
mutta paluu asianajomaailmaan tuntui luontevalta.
– Erilaisten asiakkaiden kanssa työskentely on antoisaa
ja avaa uusia ikkunoita. Se asettaa myös omalle osaamiselle
enemmän ja laajempia haasteita.
– Kun tulin takaisin, olin iloisesti yllättynyt alalla tapahtuneesta
muutoksesta. Aikaisemmasta ammatinharjoittamiskulttuurista
oli siirrytty normaalimpaan liiketoimintaan.
1990-luvulla toimistot olivat vielä enimmäkseen paikkoja,
joissa asianajajat toimivat samassa yrityksessä, mutta kukin
erikseen. Nyt on ryhdytty työskentelemään samaan tapaan
kuin muutkin yritykset.
Mäkinen mainitsee esimerkkinä oman toimistonsa
HPP:n.
– Meillä on yhteiset tavoitteet ja yhteinen agenda. Yrityksen
ja asiakkaan etu menee aina yksilön edun edelle.
Jaamme työt organisaatiossa sinne, missä on paras osaaminen
kuhunkin asiaan.
Vertikaalisen hierarkian sijasta toimimme ikään kuin
platformina. Tällaisen asiantuntijaorganisaation johtaminen
ja ohjaaminen on toki haastavaa, mutta tulokset
ovat parempia.
– Olemme kasvattaneet sekä liikevaihtoa että tulosta ja
saaneet hoidettavaksemme entistä isompia ja vaativampia
projekteja, Mäkinen kehaisee.
– Pyrimme ohjaamaan osakkaiden ja muun henkilöstön
toimintaa siten, että kunkin vahvuudet pääsevät parhaaseen
käyttöön. Emme laske pelkkiä euroja, vaan kannustaminen
on laaja-alaisempaa.
KANSAINVÄLISYYS, ASIAKASLÄHTÖISYYS, ketjuuntuminen,
uudenlaiset kilpailijat ja tekoäly, Mäkinen luettelee asianajoalan
tämän hetken trendejä ja haasteita.
– Pahimmassa puristuksessa lienevät keskisuuret toimistot,
joiden pitäisi menestyäkseen joko liittoutua isompien
kanssa tai erikoistua jollekin niche-alueelle. Vastaavanlainen
kehitys on nähty monella muullakin toimialalla.
– Asianajotoimistojen tontilla häärivät paitsi lakiasiaintoimistot,
kasvavassa määrin myös tilintarkastusyhteisöt.
Uudenlainen kilpailu vaatii meiltä uudenlaista otetta. Myös
alaa edustavan Asianajajaliiton tulisi katsoa tulevaisuuteen
ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan päivittämään edunvalvontaansa,
Mäkinen sanoo.
Kilpailijoilla on erilaiset pelisäännöt kuin asianajajilla.
Esimerkkinä Mäkinen mainitsee asianajajia koskevat
jääviyssäännöt, jotka isossa toimistossa tulevat helpostikin
vastaan, esimerkiksi yritysjärjestelyjen yhteydessä
tai niiden seurauksena. Kun esteellisyyksiä tarkastellaan
toimistokohtaisesti, eteen voi tulla pulmallisia tilanteita.
Toinen, vielä selkeämpi epäkohta on Mäkisen mukaan
asianajajien henkilökohtainen taloudellinen vastuu, joka
perustuu lakiin. Riskit ovat liikejuridiikan alalla suuria ja
kasvamaan päin, ja asianajajan pitäisi vastata niistä henkilökohtaisella
omaisuudellaan, vaikka toiminta on osakeyhtiömuotoista.