ADVOK A AT T I / 5 -2 017 23 laajakulma
Tutkimus paljasti
tunnusluvut
Tuoreen asianajajatutkimuksen tulokset korostavat asianajotoimistojen keskinäistä
erilaisuutta. Isot liikejuridiikkaan keskittyvät toimistot tahkoavat parasta tulosta.
Valtaosa toimistoista on kuitenkin pieniä ja hoitaa kaikenlaisia juttuja – eli ovat
enemmänkin tapa tehdä asiantuntijatyötä kuin kasvattaa bisnestä.
TEKSTI SUSANNA CYGNEL // KUVITUS KIIRA SIROLA
Asianajajatutkimuksella kartoitetaan
asianajoalan näkymiä säännöllisesti.
Tämän vuoden asianajajatutkimuksessa
keskitytään
asianajotoimistojen taloudellisiin
tunnuslukuihin.
Vastaajiksi pyydettiin asianajotoimistojen
toimitusjohtajia,
joilla on paras kokonaiskäsitys
toimiston tunnusluvuista. Tällä kertaa toimistot valittiin
kohderyhmäksi yksittäisten asianajajien sijaan, koska haluttiin
selvittää liikevaihtoja, palkkiolaskutusta, toimeksiantojen
jakautumista ja palkkatietoja.
Tämä järjestyksessään jo kymmenes asianajajatutkimus
oli huomattavasti rajatumpi kuin aiemmat tutkimukset.
Karsitun kysymyspatteriston toivottiin tekevän vastaamisesta
aiempaa nopeampaa. Jatkossa asianajajatutkimus aiotaan
toteuttaa vuosittain keskittyen vaihtuviin teemoihin,
kuten asianajajien henkilökohtaiseen ansiotasoon, työssä
jaksamiseen, oikeudenhoidon uudistustarpeisiin sekä Asian-
ajajaliiton kehittämiseen.
– Tämä tiheämmin toteutettu ja keskitetympi tapa
mahdollistaa, että haluttu tieto nousee paremmin esiin
eikä vastaaminen ole mahdottoman iso urakka, perustelee
asianajaja Paula Kurki-Suonio, joka kuului asianajajatutkimuksen
ohjausryhmään kolmen muun asianajajan kanssa.
Kyselyyn vastasi 244 asianajotoimistoa 798:stä eli 31
prosenttia. Tämä on hieman vähemmän kuin aiempina
vuosina. Vastausprosentit eivät ole täysin vertailukelpoisia
siksi, että aiemmat kyselyt ovat olleet henkilökohtaisia eli
ne toimitettiin kaikille asianajajille eikä vain toimistojen
toimitusjohtajille.
– Vastaukset ovat siten edustavia, että ne jakautuivat
alueellisesti tasaisesti ja myös erikokoiset toimistot vastasivat
pääosin samassa suhteessa kuin mitä niitä on Suomessa.
Suurimmista, yli 90 juristin toimistoista vastasi
kuitenkin vain yksi, kertoo kehitys- ja viestintäjohtaja
Janne Laukkanen, joka koordinoi asianajajatutkimushanketta
Asianajajaliitossa.
Suomen asianajotoimistoista 3 prosenttia on yli 10 juristin
toimistoja, mutta niissä työskentelee lähes 40 prosenttia
kaikista asianajajista. Toisaalta taas noin kolmannes asian-
ajajista työskentelee pienissä 1–2 juristin toimistoissa.
– Saimme vastaajiksi paljon pieniä ja keskisuuria toimistoja,
mutta isoissa toimistoissa työskentelee hyvin suuri
osa asianajajista. Oli harmi, että suuria toimistoja jäi pois
tutkimuksesta, huomauttaa tutkimuksen ohjausryhmään
kuulunut asianajaja Kirsi Ikävalko-Lähde Porista.
– Asianajajatutkimus on kiinnostava tutkimus ja toivon,
että siihen vastattaisiin ylipäänsä enemmän. Silloin yleistettävyys
paranisi. Ei se vastaaminen ole niin iso työ ja samalla
tulisi mietittyä oman firman kehittämistä ja voisi syntyä
uusia ideoita, Paula Kurki-Suonio kannustaa.
YHDISTÄVIÄ JA EROTTAVIA | Asianajoala on viimeiset 30
vuotta kasvanut pääosin Helsingin alueella, mikä näkyy
myös osastojen ikäjakaumissa: Päijät-Hämeessä, Mikkelissä
ja Kymen alueella on prosentuaalisesti eniten yli 60-vuotiaita
asianajajia, kun taas Helsingissä alle 40-vuotiaat ovat
suurin ryhmä. Tämä on johtanut ajatteluun, että Helsinki
ja muu maa erottuvat omiksi alueikseen asianajotoimistojen
jaottelussa.
– Tutkimusta voi kuitenkin tulkita niinkin, että pienillä
toimistoilla on keskenään yhdistäviä tekijöitä pääkaupunkiseudulla
ja maakunnissa. Suurimmat erot eivät synnykään
maantieteellisen sijainnin, vaan toimiston koon mukaan,
Janne Laukkanen huomauttaa.
Pääkaupunkiseudulla on mahdollisuus erikoistua enemmän
kuin maakunnissa. Siinä missä maakunnissa toimistot
melko usein hoitavat toimeksiantoja laidasta laitaan,
Helsingissä erikoistutaan selvästi enemmän. Esimerkiksi
pääkaupunkiseudun toimistoista 30 prosenttia kertoi,
etteivät ne hoida lainkaan rikosasioita, kun taas muualla
maassa näin vastasi vain noin 7 prosenttia toimistoista.