susirajalta
ADVOK A AT T I / 5 -2 017 17
KOLUMNISTI HARRI KONTTURI ON JOENSUULAINEN ASIANAJAJA. HARRI.KONTTURI@KONTTURI.FI
Asianajotoimistokaan ei ole lintukoto
Sisäministeri Paula Risikko ja poliisiylijohtaja Seppo
Kolehmainen arvioivat Turun puukotustapahtumien
jälkeen medialle, että Suomi ei ole enää turvallinen
lintukoto. On turha kuvitella, että asianajotoimistotkaan
olisivat sellaisia.
Asianajajat hoitavat monesti ikäviäkin toimeksiantoja, joissa
lähestytään tiukkaan sävyyn vastapuolta. Riita- tai rikosasian
osapuolilla saattaa olla huomattavia taloudellisia intressejä
tai epätoivoon ajavia traumaattisia kokemuksia, ja asianajaja
saattaa joutua tietämättään konfliktin keskiöön, jopa syntipukiksi.
Tähän eivät välttämättä vaikuta asiakkaiden taustat,
toimeksiantojen laatu tai se, toimiiko asianajaja rikosasioihin
erikoistuneena juristina vai siviilipuolella avioerojen, huoltajuusriitojen
tai konkurssien maailmassa.
TYÖTURVALLISUUTEEN LIITTYVÄT asiat ja niiden huomioiminen
ovat tärkeä osa asianajotoimiston toiminnan järjestämistä.
Työturvallisuus vaikuttaa työilmapiiriin ja kertoo työnantajan
välittämisestä. Työturvallisuus ei tarkoita ainoastaan väkivallan
uhkaa, vaan samasta asiasta on kysymys myös silloin,
kun mietitään, miten toimia räjähtävän tulipalon syttyessä
tai asiakkaan saadessa sairauskohtauksen. Jokaisella asianajotoimistolla
tulisi olla oma turvallisuus- ja pelastussuunnitelmansa,
jota on myös harjoiteltu eri tilanteiden varalta ja johon
työntekijät ovat perehtyneet. Turvallisuusasioissa ja varautumisessa
kannattaa kuulla turvallisuusalan asiantuntijoita.
Turvallisen työympäristön rakentaminen alkaa toimiston
sisäänkäynnistä, jonka tulisi olla valvottu ovisummerein ja
kameroin. Asianajotoimistoon ei saisi päästä kuin hollitupaan.
Odotustiloissa ei saisi olla pieniä, helposti lyömäaseeksi
otettavia esineitä ja toimistossa olisi hyvä olla hälytyspainike,
jolla voi huomaamattomasti tehdä hälytyksen vartiointiliikkeeseen.
Asianajajan tulisi aina istua neuvottelutiloissa
lähinnä ovea. Toimistossa tulisi myös olla helposti havaittava
hälytysvalo, joka syttyessään viestittäisi kollegoille tukalasta
tilanteesta ja avun tarpeesta neuvotteluhuoneessa. Kaikkien
tulisi tietää palosammuttimen ja sammutuspeitteen paikat
sekä esteettömät hätäpoistumistiet. Tässä muutamia esimerkkejä
asioista, joihin turvallisuusasiantuntija kiinnittää
huomiota asianajotoimistojen turvallisuuskartoituksessa.
JOENSUUSSA asianajajien toimintaympäristö siirtyi syyskuussa
uuteen Poliisi- ja oikeustaloon. Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden
laamannin Tuija Turpeisen mukaan valtion rakentama
toimintaympäristö on niin oikeudessa työskenteleville kuin
siellä asioiville Suomen turvallisin ja edustaa viimeisintä teknologiaa.
Kollegat, jotka ovat jo ehtineet tutustua uuteen työympäristöönsä,
ovat varmasti samaa mieltä. Ja mikä parasta,
asianajajien toimintaympäristöä suunniteltaessa asianajajat
olivat edustettuina suunnitteluryhmässä saaden itse vaikuttaa
omaan työhönsä liittyviin turvallisuusasioihin. Ennen tuomioistuimeen
siirtymistään pitkän asianajouran tehneenä
Tuija Turpeinen tunsi hyvin nämä tarpeet.
Asianajotoimistojenkin on otettava turvallisuusasiat vakavasti
ja kuultava henkilökuntaa tämän kokemista uhkakuvista.
Turvallisuus- ja pelastussuunnitelman laatimista
koskeva velvollisuus tulisi jopa sisällyttää tapaohjeisiin, ja sen
olemassaoloa tulisi valvoa toimistotarkastusten yhteydessä.
Näin syntyisi ja varmistuisi työturvallinen asianajotoimiston
toimintaympäristö.
”Asianajaja saattaa
tietämättään joutua
konfliktin keskiöön,
jopa syntipukiksi.”