ADVOK A AT T I / 5 -2 017 15
Jan Kuovi
H ENG Ä HDY S TAUKO
Maailman nopein juristi
Lakimies Jan Kuovi on ajanut kilpaa Lewis Hamiltonin,
Kimi Räikkösen ja Fernando Alonson kanssa.
”Säästin monta vuotta ja ostin 13-vuotiaana ensimmäisen
käytetyn karting-autoni, joka oli ihan loppuun ajettu.
Vauhti koukutti silloin ja on edelleen asia, josta nautin
lajissa eniten.
Minua viehättää se, että kilpailuissa pyritään kovimpaan
mahdolliseen vauhtiin, jossa sekä auto että kuljettaja toimivat
yhdessä ja hallitusti suorituskykynsä äärirajoilla. Taitoa ja tarkkuutta
vaaditaan, sillä KZ-luokan karting-autot kiihtyvät nollasta sataan noin
3,5 sekunnissa ja nopeutta voi olla 160 kilometriä tunnissa.
Autourheilu on erittäin tekninen laji. Mitä syvällisemmin tekniseen
puoleen paneutuu, sitä kiinnostavammaksi se muuttuu.
Olen kilpailuhenkinen ja määrätietoinen. Menestys on ainoa asia, joka
voi korvata fyysiset, henkiset ja taloudelliset satsaukset lajiin. Kilpaileminen
maailman huippukuljettajien kanssa on motivoivaa, erityisesti
silloin kun menestyn, sillä taso on kivenkova. Kymmenen parhaan ajajan
kierrosajoissa on yleensä vain sekunnin sadasosien ero.
Olen tuore KZ-luokan SM-pronssimitalisti. Tämän vuoden paras sijoitus
EM-osakilpailussa oli 10:s sija. Huipputason karting ei ole harrastus,
vaan ammattimaista toimintaa ja monelle elämäntapa. Olen yksi harvoista
KZ-luokassa ajavista kuljettajista, jotka käyvät myös päivätöissä. Työskentelen
Asianajotoimisto Fagerholm-Mårdissa Espoossa ja koen, että
ajamisen ja työn pystyy kyllä yhdistämään. Joskus ne jopa tukevat toisiaan.
Kilpailussa vaaditaan samanlaista intensiteettiä kuin vaikkapa käräjäoikeuden
istunnossa. Molemmat vaativat huolellista valmistautumista,
ja itse kisassa tai oikeudenkäynnissä keskittyminen ei saa herpaantua
hetkeksikään.”
TEKSTI VIRPI MELLERI // KUVA AKK / OUTI TALIKKA
TURVALLISUUS ON PERUSTARVE
JA KILPAILUETU
TURVALLISUUS on sekä ihmisille, yrityksille että yhteiskunnille
välttämättömyys. Se on perustarve heti ruuan, juoman
ja suojan jälkeen.
– Turvallisuudesta puhutaan nyt poikkeuksellisen paljon.
Ennalta-arvaamattomuus, epävakaus ja ylipäätään asioiden
muutosnopeus luovat turvattomuuden tunnetta. Lisäksi
digitaalinen ja fyysinen maailma kietoutuvat yhteen entistä
tiiviimmin, eikä kyberturvallisuutta voida enää erottaa
muusta turvallisuudesta, kuvailee kyberturvallisuuden professori
Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta.
Limnéll haluaa kuitenkin korostaa, ettei turvallisuus merkitse
ainoastaan uhkia ja riskejä. Luottamus ja turvallisuus
kulkevat käsi kädessä.
– Suomi on edelleen kansainvälisesti verrattuna turvallinen
maa, ja siitä täytyy pitää huolta jatkossakin. Yhteiskunnallisen
luottamuksen ylläpitäminen ja vahvistaminen
lisäävät turvallisuutta, mikä on myös kilpailuetu.
Limnéllin ja Jari Rantapelkosen hiljattain julkaistussa
tutkimuksessa selvisi, että nuorten mielestä keskeisimmät
uhkakuvat tulivat oman maan sisältä, keskinäisestä eripuraisuudesta
ja siitä, että nuoret kokivat epäselväksi, mihin
suuntaan Suomea ollaan viemässä.
– Meillä täytyy olla näkemys siitä, mikä on Suomen tavoitetila.
Ikäviä asioita emme pysty aina ehkäisemään ennakolta,
mutta niihin voidaan varautua sekä toiminnallisesti
että henkisesti, Limnéll sanoo.
Professori Jarno Limnéll puhui Lakimiespäivässä lokakuun alussa
aiheesta Turvallisuuden todellisuus 2017.
TEKSTI KATARIINA KRABBE
ajassa
BREXIT PUHUTUTTAA CCBE:SSÄ
EUROOPAN ASIANAJAJAJÄRJESTÖJEN NEUVOSTOSSA on
viime kuukausina käyty kiivasta keskustelua Ison-Britannian
asemasta CCBE:n jäsenenä Brexitin toteutuessa. Osa
jäsenmaista esittää, että Ison-Britannian tulisi erota myös
CCBE:stä, kun se jättää Euroopan unionin. Osa jäsenistä
taas katsoo, että Brexitin ei tulisi vaikuttaa Ison-Britannian
mahdollisuuksiin osallistua eurooppalaisten asianajajien
väliseen yhteistyöhön. Suomi kannattaa Ison-Britannian
säilymistä CCBE:n jäsenenä.
LAIN LUKU 72 % KOKEE LAKIASIAT VAIKEIKSI YMMÄRTÄÄ
Lähde: Legal Tech Lab