ajassa
14 ADVOK A AT TI / 5 -2017
KUKA: Risto Ryti
KOSKA: 1889–1956
MISTÄ MUISTETAAN: Sai 10 vuoden kuritushuonetuomion
maanpetoksesta jatkosodassa
vuonna 1946.
Risto Ryti ehti elämänsä aikana olla paitsi
presidentti, pääministeri ja valtiovarainministeri
myös Suomen Pankin pääjohtaja ja
asianajaja.
Ryti syntyi vuonna 1889 Huittisiin sukuun,
joka omisti yli 400 hehtaarin maatilan. Koulunkäynti
ei lahjakkaalle ja vilkkaalle pojalle
maistunut, joten hänet siirrettiin pian kansanopiston
johtajan, maisteri M. A. Knaapisen
yksityisopetukseen. Epäsäännöllisestä
kotiopetuksesta huolimatta Ryti menestyi
opinnoissa ja jatkoi opintoja aina Keisarilliseen
Aleksanterin yliopistoon asti.
Ylimmän oikeustutkinnon Ryti suoritti kolmessa
vuodessa. Koska hän oli valmistuttuaan
vuonna 1909 liian nuori istumaan käräjiä, hän
perusti yhdessä opiskelutoverinsa kanssa
asianajotoimiston Raumalle. Pian Ryti sai
asiakkaakseen liikemies Alfred Kordelinin,
jonka lainopillinen neuvonantaja Rytistä tuli.
Rytin ansiota oli muun muassa, että Kordelinin
säätiö testamenttasi kolmen miljoonan
arvoisen omaisuutensa suomalaisen tieteen ja
kulttuurin tukemiseen. Ryti ehti toimia asianajajana
kymmenen vuotta.
Lähteet: Wikipedia, Huittinen.fi, Risto Ryti -seura,
Kansallisbiografia.fi
Asianajaja
100-vuotisesta
Suomesta
// Risto Ryti
”Minulla on hyvä omatunto.
Olen aina koettanut
voimieni ja parhaan
ymmärrykseni mukaan
pyyteettömästi palvella
maatani ja toivon jossakin
muodossa voivani tehdä sitä
tulevaisuudessakin.”
PALSTALLA KERROTAAN LIITON OIKEUSPOLIITTISESTA T YÖSTÄ //
TEKSTI JOHANNA ASKOLIN-AF URSIN L AU S UNN O I S TA
5.9.
HE-luonnos arvopaperimarkkinalain muuttamiseksi
29.8.
Rajat ylittävien järjestelyjen ilmoittamista
koskeva direktiivi
28.8.
Laittoman maassa oleskelun tutkintakeinoja
ja rangaistusasteikkoa koskevat muutostarpeet
24.8.
Ulosottoon liittyvien työllistymisen kannustinloukkujen
purkaminen
22.8.
Sosiaali- ja terveysalan kilpailusäännöt
Lue lisää: www.asianajajaliitto.fi/lausunnot
TIETOSUOJA-ASETUKSEN MUKAISTEN
SEURAAMUSTEN MÄÄRÄÄMINEN
TUOMIOISTUIMELLE
Asianajajaliitto pitää hallituksen esitystä uudeksi tietosuojalaiksi ongelmallisena
rekisterinpitäjien ja -käsittelijöiden oikeusturvan kannalta. Lisäksi asetuksen
täytäntöönpanossa tulisi varmistaa, että tietosuojalainsäädäntö ja asianajajia
koskeva erityissääntely eivät ole ristiriidassa.
Toimeenpanovaltaa käyttävälle
viranomaiselle ei voida antaa
tuomiovallan piiriin kuuluvia
oikeuksia.
– Riippumattomat tuomioistuimet
ovat ainoa perustuslain edellyttämällä
tavalla oikeusturvan takaava vaihtoehto tietosuoja
asetuksen mukaisten seuraamusten
määräämiselle, lausunnon laatinut asianajaja
Eija Warma Castrén & Snellmanilta sanoo.
- Nyt toimintaa arvioisi ja seuraamukset
määräisi ensiasteessa tietosuojaviraston yhteyteen
perustettava seuraamuslautakunta
eikä tuomioistuin, kuten esimerkiksi kilpailuoikeudellisissa
asioissa. Ottaen huomioon,
että tietosuoja-asetuksen säännökset ovat
monin osin tulkinnanvaraisia ja käytännön
tilanteet moninaisia, asian saattaminen
tuomioistuimen ratkaistavaksi vasta valitusasteessa
ei ole hyväksyttävää.
Asianajajaliitto haluaa lisäksi kiinnittää
huomiota siihen, että asianajajakunnalle
tulisi kirjata lakiin nimenomainen oikeus
kerätä, käsitellä ja säilyttää henkilötietoja
silloin, kun se toimeksiannon hoitamisen
kannalta on tarpeellista. Lisäksi kansallisessa
lainsäädännössä tulisi varmistaa, että
tietosuojalainsäädäntö ja sen asettamat
velvollisuudet eivät ole ristiriidassa asianajosalaisuuden
kanssa.
ASIANAJAJALIITON
LAUSUNTOJA
KUVA MUSEOVIRASTO