7 asiaa, jotka erottavat
koulujärjestelmämme
Emilia Heimonen, yläkoulun englannin opettaja, osallistui neljän kuukauden
ammatilliseen koulutusohjelmaan Yhdysvalloissa, joka koostui yliopistokursseista,
kouluvierailuista sekä opetusalan tutkimusprojektista.
TEKSTI JA KUVA: EMILIA HEIMONEN
Vaihdon aikana Heimonen
vieraili useassa koulussa
eri puolilla Yhdysvaltoja ja
havainnoi Suomen ja Yhdysvaltojen
koulutusjärjestelmien
välisiä eroja, jotka hän tiivisti
mielestään seitsemään olennaisimpaan
eroavaisuuteen seuraavasti.
1. Opettajajohtoisuus, itsenäinen
työskentely ja standardoidut kokeet
Perinteisessä amerikkalaisessa public
high schoolissa opiskeleminen on yksinäistä
puurtamista. Interaktiivista
toimintaa on vain vähän - useimmiten
opettaja opettaa ja opiskelijat kuuntelevat.
Vaikka opiskelijat istuvat yleensä
ryhmissä, ryhmäkeskusteluja tai -töitä
ei juurikaan ole. Jokaisella opiskelijalla
on käytössään tietokone ja oppimisen
hallintajärjestelmä Canvas, jonka kautta
kursseihin ja kurssiaineistoihin pääsee
käsiksi.
Itsenäistä tutkimustyötä, kirjoittamista
ja lukemista on paljon, samoin
elokuvien ja tv-sarjojen katsomista
oppitunneilla. Suomessa taas pyritään
osallistamaan oppilaita ja opiskelijoita
mahdollisimman paljon ja välttämään
opettajajohtoista opetusta ja passiivista
paikallaan istumista. Tämä on
mahdollista, koska Suomessa ei käytetä
standardoituja testejä arvioinnissa
samassa mittakaavassa kuin USA:ssa.
USA:ssa opettajien täytyy varmistaa, että
opiskelijat hallitsevat standardoiduissa
kokeissa vaadittavat asiat, mikä on myös
osaltaan johtanut siihen, että julkisissa
kouluissa opiskellaan kokeita, ei niinkään
elämää varten.
2. Project Based Learning (PBL)
Suomessa ollaan kovasti siirtymässä
kohti ainerajat ylittävää ilmiöpohjaista
oppimista. USA:ssa tässä ollaan jo
monta askelta edellä – erityisesti charter
ja magnet-kouluissa sekä yksityisissä
alakouluissa ja middle schooleissa
(luokka-asteet 1-8) menetelmä on
ollut käytössä jo vuosia. Project Based
Learningillä, PBL:llä, viitataan opiskelutapaan,
jossa opetussuunnitelmassa
vaadittavat taidot ja sisällöt opitaan monialaisten
projektien kautta.
Ideat projekteihin tulevat useimmiten
oppilailta, ja niiden kesto vaihtelee muutamasta
viikosta kokonaiseen kouluvuoteen.
PBL-kouluissa oppilaat opiskelevat
useimmiten pienissä ryhmissä, jotka
kiertävät oppituntien aikana työpisteeltä
toiselle. Menetelmän on tarkoitus opettaa
oppilaita ajattelemaan, toimimaan yhteisön
jäsenenä ja soveltamaan koulussa
opittua koulun ulkopuolella. Projektin
eri vaiheet dokumentoidaan ja laitetaan
koulun seinälle kaikkien nähtäväksi.
3. Yhteisöllisyys
Amerikkalaisilla kouluilla on omat teemavärinsä,
maskottinsa ja oheistuotteensa.
Vierailin esimerkiksi high schoolissa,
jonka opiskelijat ovat cougareita
(puumia). Puumia on maalattu koulun
seinille, pihalla on puumapatsaita, vitriineissä
pehmopuumia, ja koulun logossa
tassun kuva. Aamunavauksessa
muistutetaan joka aamu: ”It’s great to
be a cougar!”. Koulun omasta myymälästä
voi ostaa avaimenperiä, tarroja ja
college-paitoja, ja tuotteet ovat aktiivisessa
käytössä.
Yhteinen teema lisää yhteisöllisyyttä
ja yhteenkuuluvuuden tunnetta amerikkalaisessa
koulussa, ja täytyy myöntää,
että tällainen koulukulttuuri olisi kaikesta
kaupallisuudestaan huolimatta hauska
tuoda myös Suomeen.
4. Kerhotoiminta
Suomessa oppilailla on paljon harrastuksia
koulun ulkopuolella, mutta Amerikassa
on yleisempää osallistua koulun omaan
kerhotoimintaan. Tarjolla on vaikka mitä
liikunnasta musiikkiin ja teatterista ihmisoikeuksiin
ja hyväntekeväisyyteen.
Kerhotoiminnasta voi myös saada lisäpisteitä
yliopistoon haettaessa.
5. Ei välitunteja
Suomessa on pitkät välitunnit, mutta
amerikkalaisissa kouluissa on yleensä
vain muutaman minuutin passing periodit,
joiden aikana siirrytään luokasta
toiseen. Ulkona ei koulupäivän aikana
yleensä ehdi käydä ollenkaan.
6. Monikulttuurisuus (Diversity)
Mielestäni suurin ero suomalaisen ja
amerikkalaisen koulun välillä on suhtautuminen
monikulttuurisuuteen. Suomessa
erilaisia ihmisryhmiä ei usein haluta
korostaa erityisesti, kun taas USA:ssa
erilaisuus nähdään rikkautena ja ylpeyden
aiheena. Eri kulttuuriryhmille on Heritage
kuukausia, joiden aikana niiden
perinteitä ja historiaa juhlitaan, kunnioitetaan
ja tehdään näkyväksi.
Kouluissa monikulttuurisuus näkyy
esimerkiksi valinnaiskurssien sisällöissä,
kirjastojen esillepanoissa, esillä olevissa
lipuissa, ja kulttuuriryhmien kerho-
42 | SAM