Kauppapolitiikka murroksessa,
epävarmuus kasvava riski
Yksi presidentti Donald Trumpin päähänpinttymistä ja mieluisimmista
puheenaiheista on Yhdysvaltojen kauppataseen alijäämä useiden valtioiden
kanssa. Tällaisiin valtioihin kuuluu myös Suomi.
TEKSTI JA KUVA: JOHANNA JACOBSSON
Suomen kauppa Yhdysvaltojen
kanssa on ollut jo pitkään ylijäämäistä.
Vuoden 2017 tammi
elokuussa kauppataseen
ylijäämää kertyi 1,4 miljardia
euroa. Presidentti Trumpin puheissa
Suomi ei ole kuitenkaan vilahdellut.
Kritiikin pääasialliset kohteet ovat Kiina
ja muut merkittävät ylijäämäiset kauppakumppanit,
kuten Meksiko, Kanada,
Japani ja Saksa.
Taloustieteen näkökulmasta kauppataseiden
tuijottamisessa ei ole suurtakaan
järkeä, mutta Trumpin kannattajiin
pelottelu on purrut. Toistaiseksi
on epäselvää missä määrin presidentti
Trump aikoo mullistaa Yhdysvaltojen
kansainväliset kauppasuhteet, mutta
hänen poukkoileva päätöksentekonsa ja
eri maita kohtaan esittämät uhkauksensa
ovat omiaan lisäämään kansainväliselle
kaupalle ja taloudelle vahingollista epävarmuutta.
Vapaan kaupan puolestapuhujan
uskottavuus koetuksella
Yhdysvallat on ollut perinteisesti sääntöihin
nojaavan kansainvälisen kaupan
suuriäänisimpiä kannattajia ja yksi monenkeskisen
kauppajärjestelmän peruspilareista.
Donald Trumpin vaalivoitto
perustui kuitenkin pitkälti taloudelliseen
protektionismiin, jolla hyvitellään
kansainvälisen kaupan avautumisesta
kärsineiden amerikkalaisten teollisuusalojen
työntekijöitä.
Maaliskuussa 2018 Trump ilmoitti
25 prosentin suuruisesta tullitariffista
terästuotteille ja 10 prosentin tariffista
alumiinituotteille. Sitä ennen
hän oli jo yksipuolisesti nostanut tulleja
aurinkopaneeleille ja pesukoneille.
Erityisesti taloudellisesti merkittävien
terästullien vaarana on, että ne johtavat
laajamittaiseen kauppasotaan mui-
den maiden todennäköisesti vastatessa
Trumpin päätöksiin. Trumpin hallinto ei
ole toistaiseksi nähnyt pahemmin vaivaa
päätöstensä oikeutukseen.
Välinpitämättömyys kansainvälisen
kaupan, ja erityisesti Maailman kauppajärjestön
WTO:n säännöistä, on huolestuttavaa.
Voi olla, että Trumpin tarkoitus
on pitkällä tähtäimellä painostaa
muita maita sääntöjen muuttamiseen
Yhdysvaltojen eduksi. Samalla Yhdysvallat
tulee kuitenkin menettäneeksi suuren
osan uskottavuudestaan vapaan kaupan
puolestapuhujana. Lisäksi protektionismi
vaikuttaa lopulta negatiivisesti myös
amerikkalaisiin kuluttajiin ja -yrityksiin.
Tullien takia tuontitavarat ja nykyteollisuudelle
elintärkeät välituotteet väistämättä
kallistuvat.
EU-mailla yhteinen kauppapolitiikka
Yhdysvallat on viime vuosina ollut Suomen
kolmanneksi tai neljänneksi tärkein
kauppakumppani. Suomen Tullin tilastojen
mukaan Suomi vie Yhdysvaltoihin
erityisesti koneita ja laitteita, paperia
ja pahvia, lääketieteellisiä kojeita sekä
kemianteollisuuden tuotteita. Suomen
ja Yhdysvaltojen kaupankäyntiin sovellettavat
säännöt ovat samat kuin koko
EU:n ja Yhdysvaltojen välillä.
Suomella ei ole EU-jäsenenä nimittäin
itsenäistä kauppapolitiikkaa vaan
kaupan ehdot määräytyvät EU:n tekemien
sopimusten mukaisesti. Tämä koituu
yleensä Suomen ja muidenkin EU-valtioi-
den hyödyksi, sillä maailman suurimman
kauppa-alueen jäseninä EU-valtiot
saavat yleensä yhdessä aikaan paremmat
ehdot kuin ne saisivat kukin erikseen. Tämä
tarkoittaa kuitenkin sitä, että mikäli
Donald Trump päätyy viimeaikaisten uhkailujensa
mukaisesti nostamaan tulleja
esimerkiksi EU:sta peräisin oleville terästuotteille,
ne kohdistuvat suomalaisvalmistajiin
siinä missä EU:n isoimpiinkin
teräksentuottajamaihin.
EU:n ja Yhdysvaltojen välillä ei ole
toistaiseksi kahdenvälistä kauppasopimusta,
vaan mahdit käyvät kauppaa
WTO:n sääntöjen perusteella. Tämä
tarkoittaa sitä, että EU:sta peräisin
olevia tavaroita ja palveluja tulee
Yhdysvalloissa kohdella samoin kuin
esimerkiksi Kiinasta tulevia vastaavia
tavaroita ja palveluja. Eurooppalaisten
ja amerikkalaisten läheisestä suhteesta
huolimatta ne eivät nimittäin toistaiseksi
ole onnistuneet sopimaan pidemmälle
menevästä kaupan vapauttamisesta.
Pisimmälle päästiin muutama vuosi
sitten kun Yhdysvallat Barack Obaman
johdolla neuvotteli EU:n kanssa
niin sanotusta TTIP-sopimuksesta
(Trans-Atlantic Trade and Investment
Partnership). Sopimus kuitenkin tyssäsi
loppumetreillä kiivaaseen kansalaisyhteiskunnan
vastustukseen Atlantin
kummallakin puolen. Donald Trumpin
hallinnon kanssa eurooppalaiset tuskin
löytävät yhteisestä säveltä, vaikkakin
Trumpille EU voisi olla montaa muuta
maata mieluisampi neuvottelukumppani.
Sääntelyn yhdenmukaistaminen
helpottaisi myös suomalaistuotteita
EU:n ja Yhdysvaltojen kahdenväliset
kauppaneuvottelut ovat keskittyneet
Välinpitämättömyys
kansainvälisen
kaupan säännöistä
on huolestuttavaa.
10 | SAM