Järvinen järkeilee
KEILAAJA | 41
Lisää liikuntaa
Tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat vapaa-ajallaan
entistä enemmän tietokoneen ja television ääressä,
mutta lukevat aikaisempaa vähemmän. Liikunnan
harrastamiseen käytetty aika on pysynyt aika vakiona
viimeisten vuosien aikana.
Muun muassa tämä tuli esiin Kunnallisalan kehittämissäätiön
seminaarissa, jossa pohdittiin kulttuurin, liikunnan
ja vapaa-ajan Suomea. Itseäni tuossa mainitussa tuloksessa
ei tyydytä oikein mikään. Toivoisin suomalaisten siirtyvän
television äärestä lukemisen pariin ja lisäävän päivittäistä
liikkumista.
Vaikka kahden muuttujan välistä riippuvuutta on välillä
vaikea todistaa, väitän, että Suomi olisi monella tapaa parempi
paikka elää, jos
tuo kirjoittamani
muutos ihmisten
vapaa-aikakäyttäytymisessä
toteutuisi.
Keilailun kannalta
on lohdullista, että suomalaiset suhtautuvat säätiön selvityksessä
liikuntaan varsin myönteisesti. Etenkin kunnan
tarjoamista liikuntamahdollisuuksista ollaan kiinnostuneita
(63 prosenttia vastaajista). Myös yksityisten yritysten (45%)
ja seurojen (41%) tarjoamat liikuntapalvelut koetaan kiinnostaviksi.
Vielä paremmat prosentit saatiin, kun kysyttiin, miten
tärkeässä asemassa mainitut tahot ovat liikunnallisen aktiivisuuden
edistäjinä. Järjestöjen roolin erittäin tai melko tärkeänä
näki 83 prosenttia vastaajista. Hyvässä imussa tulivat
kunta (76%) ja yritykset (65%).
Kun keilahallit ovat Suomessa nykyään pääsääntöisesti
yrittäjävetoisia, vielä muutama huomio siihen liittyen. Yksityisten
liikuntapalveluyritysten tarjoamat liikuntamahdollisuudet
houkuttavat eniten opiskelijoita, 31–40-vuotiaita, ylempiä
toimihenkilöitä sekä vihreiden kannattajia. Sen sijaan parantamisen
varaa liikuntayrityksillä olisi suhteessa yrittäjiin(!),
eläkeläisiin, työttömiin sekä perussuomalaisten kannattajiin.
Urheiluseurat ja –järjestöt, siis myös keilaseurat, houkuttavat
eniten ylempiä toimihenkilöitä, opiskelijoita, keskustan
kannattajia sekä Akavan ja SAK:n jäseniä. Vähiten innostusta
löytyy yrittäjistä ja työttömistä.
Vaikka keilahallien ovet on pidettävä avoimina kaikille ja
kynnys mahdollisimman matalalla, ehkä näistä tiedon jyväsistä
voi olla jotain hyötyä lajin markkinoinnin kohdentamista
ajatellen. Ja ehkä siitäkin, että selvityksen mukaan naiset ovat
miehiä innostuneempia kaikesta vapaa-ajan tarjonnasta. Mielenkiintoinen
tieto muistaen, että keilailuseurojen jäsenistä
vain noin viidennes on naisia.
xxx
Tunnettu koripallovalmentaja Henrik Dettman piti hyvänä,
jos peruskoululaisten jokainen koulupäivä siltäisi tunnin
liikuntaa. Hänen mukaansa uudistus maksaisi
300 miljoonaa euroa vuodessa. Edelleen
Dettmanin mukaan liikkumattomuus
aiheuttaa puolestaan vuosittain noin
kolmen miljardin euron menot. Joten
ennaltaehkäisevä satsaus saattaisi hyvinkin
maksaa itsensä takaisin, ehkä
moninkertaisesti…?
Ainakin osa koulujen rehtoreista
vastustaa kaavamaista
”tunti lisää” –mallia.
Heidän mukaansa pakko
tuo harvoin mitään
hyvää. Varmaan meillä
kaikilla on sekä hyviä että
huonoja kokemuksia
erilaisista ”pakoista”.
Liikunnan lisäämiseksi
seminaarissa esitettiin
myös koulujen
liikuntatilojen nykyistä
tehokkaampaa käyttöä.
Eri lajien harrastajien pitäisi
päästä vapaammin hyödyntämään
koulujen tiloja.
Keilahalleja ei tuleviinkaan
kouluihin liene tulossa, mutta
meidänkään lajin näkökulmasta
ei olisi haitaksi, että mahdollisimman
moni lapsi omaksuisi
liikunnallisen elämäntavan jo
alakouluikäisenä.
HARRI JÄRVINEN
Toivoisin suomalaisten
siirtyvän television äärestä
lukemisen ja liikunnan pariin.