KEILAAJA | 13
– Muissa lajeissa, vaikkapa nyrkkeilyssä,
voi mentaalisesti vahva ottaa iskuja vastaan ja
jatkaa matsia. Keilailussa vahvuus on erilaista.
Tässä lajissa voi sattua todella monenlaisia
asioita, epäonnistumisia, onnistumisia, et saa
kaatoja, vaikka mielestäsi osut hyvin. Ne vaan
pitää jättää taakseen, ”thats what, so what, now
what”, sitä pitää toistaa kuin meditatiivista
mantraa. Se mikä on tapahtunut, on mennyt,
mitä minä nyt teen, Dean selvittää.
Kovien urheilijoiden kova laji
Varmasti kaikki maailman kärkikeilaajat ovat
joutuneet kokemaan hetkiä, jolloin laji on
laittanut todella polvilleen. Omassa muistissani
on säilynyt vahvana vuoden 2015 naisten
MM-kilpailujen all eventsin loppu, jossa Liz
Johnsonille jäi kymppiruudun viimeisellä
heitolla täydelliseltä näyttäneestä osumasta
imukasi ja hän jäi pisteen erolla MM-hopealle.
Siinä tilanteessa lajimme raakuus jotenkin
konkretisoitui.
– Jos teet kaiken niin hyvin kuin pystyt,
mutta et pysty ottamaan vastaan sitä mitä tulee,
keilailu ei ole sinun lajisi. Tämä on todella
kovien urheilijoiden laji, jossa ei ole mitään
takuita, mitä tapahtuu huolimatta sitä mitä
tekee, Dean Hinitz tuumaa.
– Mentaalisesti heikot haluavat, että kaikki
on taattua. Jos teen kaiken oikein, voitan. Se,
että keilailussa voi yhdessä sarjassa hyväkin
urheilija hävitä heikommalle, tekee lajistamme
hienon. Se on tämän lajin kauneus ja traagisuus,
hän kiteyttää.
– Mentaalisesti vahva keilaaja tietää, miten
hänen pallonsa käyttäytyy ja sen että, jos hän
tekee heiton oikein (keskittyminen, vauhti,
heiluri, irrotus), on hän tehnyt sen mitä pitää.
Henkisesti heikompi keilaaja yrittää ehkä vain
heittää pallon taskuun ja se saattaa estää jotain
tapahtumasta. Henkisesti vahva keilaaja
keilaa vapaata ja pehmeää heittoa, heikompi
kontrolloi heittoaan. Perusajatus on, että teen
parhaani ja olen ok, tapahtuu mitä tahansa,
Dean toteaa.
Miten sitten harjoitella mentaalisia taitoja
ja kehittyä niissä?
– Pitää tietää, että henkiset taidot seuraavat
samoja sääntöjä kuin fyysiset. Opetusta,
harjoittelua ja palautetta. Kaikkea pitää harjoitella,
jos haluaa kehittyä. Esimerkiksi harvat
valmentajat opettavat keskittymistä. Tiedämme
sen tärkeyden, mutta monetkaan eivät sitä
opeta, Dean miettii.
Dean Hinitz uskoo, että meissä jokaisessa
on pala voittajaa. Ainakin joskus ollut.
– Uskon, että jokainen on syntynyt voittajaksi.
Kaikki lapset ovat syntyneet uskomaan,
että he voivat oppia asioita ja olla voittajia. He
uskovat kaikkeen. Mutta, sitten tulee elämä
ja tapahtuu jotain, minkä vuoksi he menettävät
uskonsa. Kukaan ei synny epäilemään
mitään, mutta voi kyllä kasvaa siihen. Uskon
siihen, että jokainen voi uskoa mihin vaan, ja
työni on auttaa keilaajia ymmärtämään, että
he pystyvät saavuttamaan isompia asioita kuin
mitä he itse ensin ajattelevat, Dean valottaa.
Henkinen valmennus on siis itseluottamuksen
opettamista.
– Voit kasvattaa itsellesi paineita siitä, että
pitää aina voittaa, mutta keilailussahan ei
kukaan voi aina voittaa. Pitää oppia myös elämän
kovia puolia, menestyksen peruspilarit
ovat kaikessa samat. Elämässä, urheilussa,
ihmissuhteissa. Aivan kaikessa, hän painottaa.
Etenkin nuorille urheilijoille perheen ja
läheisten tuki on tärkeää, myös he voivat auttaa
urheilijaa käsittelemään menestystä, pettymyksiä,
voittoja ja häviöitä tai jopa loukkaantumisia.
– Parasta on, että vanhemmat tukevat yritystä
enemmän kuin tulosta. Tukevat nuorta
keilaajaa tekemään kaiken hyvin, voittavat he
sitten tai häviävät, Dean painottaa.
Pitkäjänteistä työtä
Dean Hinitz tuntee monia huippukeilaajia,
joista muutamat hän listaa henkisesti todella
vahvoiksi.
– Tommy Jones! Liz Johnson! Jason Belmonte!
Kun he ovat TV-finaalissa, he ovat aina
kovia, vahvoja taistelijoita. Voittavat he sitten
tai eivät, mutta he ovat kovia henkisesti. Jason
sanoo aina, että kun keilaajat pelaavat minua
vastaan, he yrittävät voittaa minut, minä pelaan
”ratoja vastaan”. Minun ei tarvitse voittaa heitä,
vain keilata, hän kertoo Belmonten ajatuksista.
Deanin mielestä keilailusta varsin iso osa
on henkistä peliä.
– Keilailu on erittäin henkinen laji. Tourilla
monilla keilaajilla on taito voittaa. Usein, kun
WRW (Walter Ray Williams jr.) voitti, hän ei
ollut välttämättä paras keilaaja, mutta henkisesti
vahva. Niin vahva, että uskoi voittavansa.
Ruotsilla ja Tanskalla on jonkin aikaa ollut
arvokilpailuissa henkinen valmentaja. Dean
Hinitzin mielestä se on hyvä, mutta ei yksiselitteisesti
urheilijoita auttava asia.
– On parempi, että yhteistyö on jatkuvaa,
ei satunnaista. Hyvä valmentaja voi olla myös
hyvä mentaalivalmentaja.
Tiger Woods muutti ajattelua
Vuosikymmen tai pari sitten henkinen valmennus
oli asia, josta ei puhuttu. Ei ainakaan
julkisesti, mutta asenteet ovat muuttuneet.
– Koko juttu muuttui, kun Tiger Woods
aloitti työn henkisen valmentajan kanssa. Siihen
asti sitä pidettiin enemmänkin heikkoutena.
Sitten ymmärrettiin, että se onkin vahvuutta
tuova elementti. Aihe muuttui negatiivisesta
urheilijaa buustaavaksi. Sitten se tuli
myös keilailuun, ymmärrettiin, että voidaan
olla vielä parempia, kun myös henkiseen vahvuuteen
ja valmiuksiin panostetaan.
Kumpi sitten on tärkeämpää, se tekninen
osaaminen vai henkinen vahvuus?
– Vastaus on, että peli on 100 prosenttia
molempia. Vauhdissa, irrotuksessa, muutoksissa,
heitossa, aivan kaikessa ovat molemmat
mukana ja yhtä tärkeässä roolissa.
Dean tapaa USA:n maajoukkueen pelaajia
leirillä kerran vuodessa.
– Jotkut pelaajat pitävät yhteyttä vuoden
ympäri, mikä on aina pelaajan oma valinta.
Näen oman roolini ja vaikutusmahdollisuuteni
suurempina opettaessani henkisen pelin
vahvuuksia junioreille.
Yhteistyö urheilijoiden kanssa on tehnyt
monista hyvinkin läheisiä Deanille.
– Olen tuntenut monet junioriajoista saakka
ja jotkut yhteistyösuhteet ovat hyvin läheisiä.
Niitä on rakennettu vuosia, Dean päättää.
Dean Hinitz sai ajoittain kuulijansa tikahtumaan nauruun.
Hyvä valmentaja voi
olla myös hyvä
mentaalivalmentaja.