Yliopistoelämää
valmentajan silmin
Tässä artikkelissa kurkistamme amerikkalaisyliopiston elämään hieman erilaisesta näkökulmasta.
Shannon O’Keefe valmentaa 18–22 -vuotiaita nuoria naisia McKendreen yliopistossa Lebanonissa
Illinoisin osavaltiossa. Hänen tittelinsä on valmentaja, mutta käytännössä hän vastaa muistakin
asioista, joita valmennettavien osalta tulee hoitaa.
TEKSTI ELIISA HILTUNEN
SHANNON O’KEEFE TEKEE paperitöitä
toimistossa, järjestää harjoitukset ja kilpailumatkat,
sekä huolehtii siitä, että tytöt hoitavat
omat asiansa kunnolla. Hänen aviomiehensä,
Bryan O’Keefe, valmentaa poikia ja toimii keilailun
koordinaattorina. He aloittivat McKendreessä
vuonna 2014.
McKendree on NCAA-koulu, joka pelaa
yliopistosarjan korkeimmalla tasolla I-divisioonassa.
Valmennettavia on yhteensä 27,
mutta kilpailuissa mukana kiertää vain kahdeksan
nuorta. Millaisin perustein opiskelijat
valitaan yliopistoon?
– Teemme vierailuja kouluihin ja kierrämme
seuraamassa nuorten kilpailuja. Haluamme
nähdä miten pelaajat toimivat erilaisissa
tilanteissa. Fyysinen suorituskyky on tärkeä
ominaisuus, mutta tärkeää on myös se, miten
pelaaja käyttäytyy vanhempien, valmentajien ja
joukkuekavereiden kanssa. Valmennusryhmä
on kuin perhe ja sen tavoite on voittaa. Seuraamme
myös sitä, miten nuori toimii silloin,
kun hän on vaikeuksissa. Urheilullinen asenne
merkitsee paljon, O´Keefe tähdentää.
Millaista on työskennellä nuorten kanssa
ja mikä työssäsi on vaikeinta?
– Se on paras työ, joka minulla on ollut. On
hienoa, että minulla on positiivinen vaikutus
nuoriin naisiin. Olen kiitollinen, että saan ohjata
heitä eteenpäin elämässä, hän vakuuttaa.
– Vaikeinta on pitää kaikki tyytyväisinä.
Tarkoitan sitä, että kaikki eivät saa tasapuolisesti
peliaikaa kilpailuissa, varsinkin kun tyttöjä
on yhteensä 27 ja vain kahdeksan pääsee
matkustamaan.
Viime vuonna McKendree Bearcats voitti
NCAA-koulujen 1-divisioonan mestaruuden.
Millaisia kilpailut ovat?
– Tähän aikaan vuodesta kierrämme pelaamassa
melkein joka viikonloppu. NCAAturnaukset
kestävät kolme päivää, joten lähdemme
matkaan torstaina ja palaamme kotiin
sunnuntaina pelien jälkeen. Turnaukset ovat
aina joukkuekilpailuja, joissa pelataan joko
tavallisella tai baker-pelitavalla.
38 | KEILAAJA
Millainen rooli sinulla on?
– Olen kuin toinen äiti. Nuoret ovat minulle
todella tärkeitä ja haluan, että he ovat
aina mukanani. Joskus ihmiset ihmettelevät,
kun puhun ”lapsistani”, sillä tytöt ovat perheeni,
Shannon toteaa. Omia lapsia O’Keefen
pariskunnalla ei ole.
– Siksi pidän usein kilpaillessani samanlaista
paitaa kuin tytöt. Käyn tyttöjen kanssa
salillakin, sillä keilaan vielä itse. Kokonaisuus
on tärkeä, siksi teen melkein kaiken heidän
kanssaan.
O’Keefe pelaa edelleen ammattilaisena
PWBA-kiertueella (Professional Women Bowling
Association) ja tämän vuoden alussa hän
selvitti USA:n maajoukkuekarsinnat ja ansaitsi
paikan maajoukkueessa. Hän on ollut
maajoukkueessa jo 13 kertaa aiemmin. Viimeisimpänä
saavutuksena voidaan mainita
Yliopistonuoria valmentavan
Shannon O’Keefen (etumaisena)
mielestä fyysisen suorituskyvyn
ohella urheilullinen
asenne on ratkaisevan tärkeä.
Las Vegasin triokulta, josta tekee merkittävän
se, että hän kärsi kivuliaasta munuaiskivestä
kilpailun aikana.
Kuinka paljon tytöt harjoittelevat?
– Niinä viikkoina, joina ei ole kilpailuja,
harjoituksia on keskimäärin 12-14 tuntia sisältäen
oheistreenit. Kilpailuviikkoina määrä
lähenee jo 20 tuntia. Teemme paljon harjoituksia
rajarikkoviivalta, esimerkiksi yhden
askeleen harjoituksia ja lisäksi on paljon paikkoharjoituksia.
Millainen näkemys sinulla on yliopistoelämästä?
– Se on nuorille tärkeintä aikaa elämässä.
Haluan olla tukemassa heitä ja tekemässä
heidän yliopistoelämästään heidän parasta
aikaansa. Teemme paljon muutakin yhdessä
kuin keilaamme. Esimerkiksi viime vuonna kävimme
vierailulla presidentti Trumpin luona.