WRW – aurinkoa tarkempi
Walter Ray Williams Jr. on saavutuksiltaan maailman paras. Tai siis amerikkalaisesta
vinkkelistä katsoen, sillä hänen menestyksensä on pääosin tehty Uudella mantereella.
Hän on toki saavuttanut kultaa ja kunniaa myös ammattilaiskiertue PBA:n ulkopuolella.
WALTER RAY WILLIAMS JR. eli WRW
aloitti urheilu-uransa yhdeksänvuotiaana, kun
hänen isänsä opetti hänelle hevosenkengänheittoa.
Laji tuntui nuoremmalle Walterille
sopivan, sillä jo kymmenvuotiaana hän tuli
toiseksi Yhdysvaltain alle 18-vuotiaiden mestaruuskilpailuissa.
10 | KEILAAJA
Silloin hän sai lempinimen
”Deadeye” (Tarkk’ampuja), jota hän edelleenkin
kantaa. WRW voitti kolme juniorien maailmanmestaruutta
ennen 19-vuotispäiväänsä.
18-vuotiaana tuli sitten jo ensimmäinen aikuisten
maailmanmestaruus, joita kertyi kaikkiaan
kuusi, viimeinen vuonna 1994. Moninkertainen
voittaminen tuntuu kuuluvan lajiin, sillä
WRW:n viimeisen voiton jälkeen mestareita
on ollut vain kaksi.
Keilailuun Walter tutustui 11-vuotiaana,
mutta keilaaminen oli vain satunnaista,
kun hevosenkenkien viskonta oli ykkösenä.
19-vuotiaana, vuonna 1979, hän kertoi sitten
ryhtyneensä keilaamaan tosissaan ja liittyneensä
PBA:han jo seuraavana vuonna. Kokonaan
ammattilaiseksi hän ryhtyi vuonna 1983. Ensimmäinen
voitto tuli vuonna 1986, ja kaksi
muuta heti perään ja siitä alkoi tittelien metsästys,
jolla on rikottu ennätyksiä. Viimeisin yleisen
sarjan voitto tuli vuonna 2010 ja kaikkiaan
hänellä on kahdeksan majoria ja 39 tavallista
voittoa, ennätykselliset 47 titteliä. Legendaarinen
Earl Anthony pääsi aikoinaan lukemaan 42
ja sitä pidettiin 1980-luvulla rikkomattomana.
Williams siirtyi seniorisarjaan vuonna 2010 ja
sielläkin on voittoja tullut rutkasti.
Kun voittaa noin paljon, saa myös kunniaa
ja mammonaa. PBA:n Vuoden Keilaajaksi
WRW on valittu seitsemän kertaa ja kahdesti
seniorikiertueella. Voittorahaa on pankkitilille
kertynyt 4 685 879,40 dollaria.
Kaiken keilaamisen ja hevosenkenkäilyn
ohessa mies ehti käydä kouluja ja valmistua
Cal Poly Pomonan yliopistosta fysiikan kandidaatiksi.
Myös maajoukkuemenestystä miehelle
on tullut. MM-kilpailuissa Bangkokissa 2008
hän pokkasi kolme kultamitalia, mm. mastersvoiton
sekä yhden pronssin. Nuo kisat olivat
hänen ainoansa MM-tasolla.
Ja, jotta miehen monipuolisuus tulee varmistettua,
kerrottakoon, että hän pelaa nykyisin
golfia tasoituksella kolme.
Ratapinnoitteet mullistivat keilailun
Juttelimme WRW:n kanssa vanhoista, tietenkin.
Ensin kyselin hänen mielipidettään lajin
muutoksesta vuosikymmenten varrella. Williams
sanoi käsityksenään, että laji muuttui
1960-70-luvulta alkaen, kun alkoi siirtyminen
muinaisesta shellakasta synteettisiin lakkoihin
ja sittemmin laminaattiratoihin. Ennen ainoat
menestystekijät olivat tarkkuus ja toistaminen,
mikä toi esille tietynlaisen teknisen suorituksen.
Kun radan pinta muuttui kitkaisemmaksi,
se salli erilaisen kierteen tekemisen ja sillä menestymisen.
Uusien lakkojen myötä jätettiin
radan loppuosa kuivaksi, aiemmin hoitoöljy
vedettiin ykköskeilaan saakka, ja syntyi koukkuheitto.
Esiin astuivat uudenlaiset tähdet,
Mark Roth, Marshall Holman ja muut. Aina
keilailussa on pyritty kierrettä tekemään, mutta
vasta uusien ratapinnoitteiden myötä kierre
toi menestystä. Pallot seurasivat pian perässä
ja nykyaikainen keilailu syntyi.
Walterin mielestä nykykeilailun syöpä on
liian helpot rataolosuhteet, ei niinkään pallojen
kehitys.
– En ymmärrä amerikkalaista tapaa laittaa
liian helppoja ratoja. Siihen on nyt vuosikymmenten
varrella jo niin totuttu, että vaikeista
keleistä valittavat kaikki, jopa ammattilaiset.
Mielestäni Ballmaster Openin olosuhde ei ollut
liian helppo, se vain aukesi liian helposti
ja nosti siksi tulostasoa, mestari tuumiskeli.
– Nykykeilaajat ovat urheilullisempia,
kuin muutama vuosikymmen sitten. On täysin
mahdotonta sanoa, ovatko he parempia
keilaajia. Sen ajan parhaat pelaajat olisivat
varmaankin nykyolosuhteissa ja -välineillä
oppineet heittämään nykytyylillä. Ja vastaavasti
Jason Belmonte olisi varmaan oppinut
sopeutumaan sen ajan oloihin ja palloihin.
– Naiskeilailu on kehittynyt valtavasti viime
vuosikymmeninä. 1950-luvulla naisten
taso ei ollut kummoinen. Marion Ladewig
oli silloin eri maata. Ladewig valittiin Vuoden
Naiskeilaajaksi yhdeksän kertaa vuosien 1950
ja 1963 välillä. Mielestäni hän on hallinnut
naiskeilailua suvereenisemmin, kuin kukaan
muu mitään lajia koskaan, WRW antoi tunnustusta
yhdelle idolilleen.
– Nykyisin naiset ovat selvästi parempia,
kuin vanhan ajan keilaajattaret. On sääli, että
naisten palkinnot ovat niin huonoja.
Harjoittelemattomuus näkyy
Walter Ray Williams Jr. kertoi, että koko uransa
ajan hänen menestyksensä kulmakivi on
ollut tarkkuus. Siemenet siihen kylvettiin jo
pikkupoikana hevosenkengän heittopaikoilla.
Teknisesti lajit ovat sukulaisia, hyvä suoritus
perustuu rentoon heiluriin ja ajoitukseen. Muinoin
nämä olivat hänellä kunnossa, eivät enää.
– En ole keilannut kovin hyvin muutamaan
viime vuoteen. Vuosi 2017 on ollut urani huonoin
ja täällä Talissa se nyt näkyi. Osuin kyllä
hyvin, mutta keilat ilkkuivat minulle. Olisin
tarvinnut nuo kahdeksan pistettä sarjaa kohti
(naisten tasoitus), enkä olisi pärjännyt sittenkään.
Huomasin kyllä, että minulla oli vaikeuksia
käsitellä suurta öljymäärää radalla, mutta
sen seikan taakse on turha piiloutua. Radoilla oli
runsaasti naisia ja muita keilaajia, joilla on yhtä
vähän tai vähemmän kierrettä, kuin minulla,
mutta he pärjäsivät silti. Yksinkertaisesti keilasin
huonosti. Turhauttavaa, Deadeye tuskitteli.
Ensimmäinen käynti Pohjolassa
Williams ei ole pitkästä urastaan huolimatta,
tai juuri sen takia, juuri matkustellut. Ballmaster
reissu on hänen toinen käyntinsä Euroopassa
ja ensimmäinen näillä raukoilla rajoilla.
– Keilasin Tukholmassa ennen Helsinkiin
tuloa. Siellä en ehtinyt kaupungille juuri lainkaan.
Täällä on ollut hieman enemmän aikaa.
Kävimme katsomassa Helsingin valo-festivaalia
ja pidimme siitä kovasti, Walter kertoi.
Oli ilo ja kunnia saada tutustua maailman
kaikkien aikojen menestyksekkäimpään ja
todennäköisesti kuuluisimpaan keilaajaan.
Kahvipöydässä viikon aikana muutaman kerran
istuttaessa kaveri vaikutti aivan tavalliselta
ihmiseltä.
TEKSTI PEKKA KORPI