Keilailuvalmentajan polku
Onko mieleesi koskaan tullut ajatus itsestäsi keilailuvalmentajana? Jos on ja haluat lähteä
sitä toteuttamaan, saattaa edessäsi olla hyvin antoisa ja erilainen matka keilailun parissa,
kuin mitä oma harrastaminen tai kilpaileminen voi olla. Tämän artikkelin tarkoituksena
on antaa sinulle tärkeää ja ajatuksia herättävää tietoa kehittymisestä valmentajana sekä
etenemisestä omalla valmentajan urallasi.
KUN KIINNOSTUS VALMENTAMISEEN
on herännyt, on aika miettiä omia motiivejaan
valmentajaksi ryhtymiseen. Motiiveja
on varmasti erilaisia ja jokainen valmentaja
etenee omalla valmentajanpolullaan omaa
tietään. Valmentajan polkunsa alussa jokaisen
valmentajan on käytävä pohdiskelua valmentamisen
syistä, tarkoituksesta ja tavasta.
Valmennusfilosofian rakentuminen voi olla
sattumaa tai tietoista, riippuen miten sitä on
pohtinut tai reflektoinut. Miksi valmennan,
miten valmennan, ketä valmennan, ovat kysymyksiä,
joihin on löydettävä vastauksia ennen
oman valmennuksen perusideologian rakentumista.
Omat perusarvot, itsensä tunteminen ja
ymmärtäminen, valmentamisen tarkoitus sekä
omat toimintatavat määrittelevät, miten valmentamista
toteutetaan ja minkälaiset tavoitteet
on mahdollista asettaa valmennettaville.
Valmentajan itsensä ja oman osaamisen kehittäminen
etenee matkan varrella vaiheittain.
Valmentajana kehittymisen kannalta on tärkeää
määritellä itselleen omat osaamistarpeet.
Tähän valmentajanpolun malli on omiaan
auttamaan tarpeiden hahmottamisessa ja itsensä
tutkiskelussa. Lajikohtainen valmentajan
polku, jossa on kuvattu lajin osaamistavoitteet
ja polun henkilökohtaistaminen valmentajan
oman kehittymissuunnitelman mukaisesti motivoi
valmentajan omaa kehittymistä. Itsensä
havainnointi- ja arviointityökalut palvelevat
ja auttavat valmentajaa havainnoimaan osaamistarpeitaan.
Valmentajanpolun kehittäminen suomalaiselle
keilailuvalmentajalle oli Liikunnanohjaajan
AMK opinnäytetyön (Keilailuvalmentajan
oman osaamisen kehittäminen, 2017, Jaana
Puhakka) tavoite ja tuotoksena syntyi malli,
jonka tarkoituksena on helpottaa ja auttaa valmentajaa
etenemään omalla urallaan.
Valmentajanpolku
Valmennusosaaminen on muutakin kuin urheiluosaamista,
14 | KEILAAJA
jota on perinteisesti pidetty
pääasiallisena valmennusosaamisena. Lajiosaaminen
eli tieto lajin vaatiman tekniikan,
taidon ja taktiikan opettamisesta, on urheiluosaamisen
ydintä. Ihmissuhdetaitojen tärkeimpiä
osa-alueita ovat vuorovaikutus- ja
kommunikaatiotaidot, organisaatiotaidot ja
ihmistuntemus, joita ilman valmentaminen ei
voi olla menestyksekästä. Itsensä kehittämistaidot,
jotka luovat pohjan uuden oppimiselle ja
opettamiselle, ovat valmentajan kehittymisen
ja kasvamisen edellytyksenä. Itsearviointi- ja
oppimisen taidot, verkostoitumisen, tiedonhankinnan
sekä ajattelun taidot ovat avaimia
itsensä kehittämiseen.
Nykyinen keilailuvalmennuskoulutus
Suomen Keilailuliitto ry kouluttaa keilailuvalmentajia
VOK:n (Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen
perusteet) kolmiportaisen valmennuskoulutusjärjestelmän
mukaan. Nykyiset
I–II -tason koulutukset (I-tason perusvalmentajakoulutus
ja II-tason kilpavalmentajakoulutus)
toteutetaan yhdessä Olympiakomitean
nimeämien tarkkuuslajien (ammunta, jousiammunta,
curling, keilailu) kanssa. Koulutuksen
perusopinnot toteutetaan yhdessä muiden
tarkkuuslajien kanssa ja lajiosiot jokainen laji
kouluttaa itse.
Jotta voi edetä keilailun koulutuspolulla
eteenpäin, on ensin suoritettava kahdeksan
tuntia kestävä keilaajaohjaajan koulutus. Perusvalmentajan
eli I-tason koulutus käsittää 100
tuntia ja sen käytyään omaa valmiudet ohjata
keilakouluja sekä toimia ryhmien ohjaajana.
Kilpavalmentajan eli II-tason koulutus käsittää
180 tuntia opetusta. Pääsyvaatimuksena
on I-tason koulutuksen suorittaminen sekä
100 tuntia käytännön valmennuskokemusta.
II-tason koulutus on tarkoitettu koulutuksen
ja valmennuksen johtotehtävissä paikallisliittotasolla
työskenteleville valmentajille. Provalmentajan
eli III-tason koulutus käsittää 240
tuntia ja sille pääsyvaatimuksena on II-tason
koulutuksen suorittaminen sekä vähintään
200 tunnin lajivalmennuskokemus. III-tason
koulutus on tarkoitettu jo osittain keilailuvalmennuksesta
elantonsa ansaitseville, keilahalleissa
paikallisena valmentajana toimiville sekä
maajoukkuevalmentajiksi pyrkiville.
Jatkokoulutusjärjestelmää ei varsinaisesti
ole ja jatkokouluttautuminen on hyvin paljon
valmentajan itsensä harteilla. Jatkuva oppiminen
on tärkeää itsensä kehittämisen takia.
Kun omat osaamistarpeet on määritelty, on
helpompi lähteä etsimään omia jatkokouluttautumisen
kohteita ja koulutuksen tarjoajia
sekä tapoja. Itseopiskelu, lukeminen, tiedon
hankkiminen ja aktiivinen verkostoituminen
ovat keinoja lisätä omaa osaamistaan.
Virallisia tutkintoon johtavia koulutuksia
tarjoaa urheiluopistot, jossa voi suorittaa
ammatillisen valmentajatutkinnon (VAT sekä
VeAT). Korkein valmentajakoulutustutkinto
on valmentajan ylempi ammattikorkeakoulututkinto
valmennusoppiin (YAMK). Muiden
koulutustenjärjestäjien, ei-tutkintoon johtavia
koulutuksia löytyy eri osa-alueilta runsaasti.
Psyykkiseen valmennukseen löytyy jo hyviä
TEKSTI JAANA PUHAKKA
Itsensä kehittämistaidot, jotka luovat
pohjan uuden oppimiselle ja opettamiselle,
ovat valmentajan kehittymisen ja
kasvamisen edellytyksenä.