
 
        
         
		ADVOK A AT T I / 4-2 018 9 ajassa 
 PALSTALLA KERROTAAN VALVONTALAUTAKUNNAN RATKAISUISTA // 
 TEKSTI JOHANNA ASKOLIN-AF URSIN // KUVITUS ANNA-KAISA JORMANAINEN 
 Erimielisyyttä myyntiluvan  
 hakemisesta  
 Asianajaja  oli  toiminut  pesän-  
 jakajana kantelijan ja tämän entisen  
 puolison välisessä osituksessa.  
 Kantelija moitti asianajajaa muun  
 muassa siitä, että tämä oli hakenut  
 myyntilupaa osapuolten yhteisomistuksessa  
 olleiden huoneistoosakkeiden  
 myyntiin perusteetta  
 ja ennenaikaisesti. Kantelijan mukaan  
 asianajaja oli toiminut ennen  
 kantelijan avustajan kuulemista.   
 Valvontalautakunnalle toimitetusta  
 aineistosta kävi ilmi, että  
 asianajaja oli ryhtynyt toimen-  
 piteisiin kantelijan vastapuolen esitettyä  
 myyntilupaa koskevan vaatimuksensa. 
  Kantelijan avustaja oli  
 ilmoittanut kantelijan näkemyksen  
 asiasta ainakin kolmesti. Mikään ei  
 estänyt osapuolia sopimasta myyntihinnasta  
 ja sen jälkeen tehtävistä  
 toimenpiteistä myyntiluvan hakemisen  
 jälkeen. Tilanteessa, jossa  
 toinen osituksen osapuoli oli edellyttänyt  
 myyntiluvan hakemista,  
 asianajajalla oli ollut velvollisuus  
 ryhtyä toimenpiteisiin. Asianajajan  
 ei katsottu menetelleen hyvän  
 asianajajatavan vastaisesti.  
 > EI SEURAAMUSTA 
 Asianajaja ei julkistanut  
 salassa pidettävää tietoa  
 Asianajaja avusti kantelijan vastapuolta  
 lapsen asumiseen, elatukseen  
 ja tapaamisoikeuteen liittyvässä  
 oikeudenkäynnissä. Kantelija  
 moitti asianajajaa siitä, että tämä oli  
 julkistanut salassa pidettäviä tietoja  
 ja näin aiheuttanut ulkopuolisille  
 henkilöille suurta vahinkoa.  
 Asianajaja kiisti väitteen. Asianajajan  
 päämies oli saanut asiakirjat  
 huoltajana ja hänellä oli ollut oikeus  
 vedota niihin perustellessaan vaatimuksiaan. 
  Kyseessä eivät olleet  
 sellaiset salassa pidettävät asiakirjat, 
  joihin ei salassapitosäännösten  
 nojalla olisi voitu vedota osapuolten  
 välisessä oikeudenkäynnissä.  
 Lisäksi tuomioistuin oli määrännyt  
 asiakirjat salassa pidettäviksi,  
 joten niitä ei saatettu julkisuuteen.  
 Asianajajan ei katsottu menetelleen  
 hyvän asianajajatavan vastaisesti. 
 > EI SEURAAMUSTA  
 Toimeksiantosuhteen   
 tulkittiin syntyneen 
 Kantelija moitti asianajajaa siitä,  
 että tämä oli hakenut kielteisen  
 oleskelulupapäätöksen täytäntöönpanon  
 keskeyttämistä hallinto-oikeudelta  
 vastoin asiakkaan tietoa  
 ja suostumusta. Kantelijan puoliso  
 oli jutussa päämiehenä.   
 Valvontalautakunnalle annetun  
 selvityksen mukaan kantelija oli  
 ottanut yhteyttä asianajajan toimistoon  
 ja ilmoittanut, että hän  
 ja hänen miehensä tarvitsivat apua  
 valituksen laatimisessa. Kantelija  
 oli myös toimittanut asianajajan  
 toimistoon päätökseen liittyvät  
 asiakirjat. Kielteisessä oleskelulupapäätöksessä  
 oli mainittu, että  
 se voitiin panna täytäntöön ilman  
 muutoksenhakua. Asianajaja oli  
 yrittänyt tavoittaa päämiestä ja  
 kantelijaa puhelimitse, mutta ei  
 ollut tavoittanut heitä ennen täytäntöönpanon  
 keskeytyspyynnön  
 toimittamista hallinto-oikeuteen.  
 Valvontalautakunnan mukaan  
 asianajajalla oli perusteltu syy tulkita  
 toimeksiantosuhteen syntyneen  
 ja vedota asian kiireellisyyteen toimeksiannon  
 luonteesta johtuen.  
 Asiassa oli myös huomioitu se, että  
 hakemus oli menestynyt ja että joku  
 muu asiamies saattoi vielä täydentää  
 varsinaista valitusta. Asianajaja  
 ei myöskään ollut laskuttanut asiakasta  
 tekemästään työstä. 
 > EI SEURAAMUSTA  
 Asianajajan olisi  
 pitänyt kertoa asiantuntijan  
 saamasta  
 tuomiosta 
 Asianajaja oli toiminut avustajana asiassa,  
 jossa päämies vaati valtiolta perusteettoman  
 vapaudenmenetyksen perusteella  
 korvauksia. Kantelija moitti asianajajaa  
 siitä, että tämä oli tietoisesti valinnut käräjäoikeuteen  
 asiantuntijaksi henkilön,  
 joka ei täyttänyt asiantuntijalle asetettua  
 rehellisyysvaatimusta.  
 Asianajaja ei missään vaiheessa tuonut käräjäoikeuden  
 tietoon, että henkilö oli noin viikkoa ennen pääkäsittelyä  
 tuomittu ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Asian tultua  
 myöhemmin ilmi käräjäoikeus jätti ottamatta huomioon  
 asiantuntijan antaman lausunnon ja hänen pääkäsittelyssä  
 antamansa suullisen kertomuksen.  
 Henkilön asema oli muuttunut todistajasta asiantuntijaksi  
 oikeuden aloitteesta. Asianajaja totesi, että hän ei tämän  
 vuoksi ymmärtänyt itse oma-aloitteisesti ottaa esille  
 kysymystä asiantuntijan yleisistä kelpoisuusehdoista. Kun  
 asianajaja oli nimennyt henkilön todistajaksi, häntä ei vielä  
 silloin oltu tuomittu rikosepäilyistä. Aseman muututtua  
 jatketussa valmistelussa/pääkäsittelyssä tyytymättömyys  
 asiantuntijana toimineen henkilön saamaan tuomioon oli  
 ilmoitettu ja valitus oli vireillä hovioikeudessa.  
 Valvontalautakunta katsoi, että asianajajan olisi pitänyt  
 kertoa ehdollisesta vankeustuomiosta käräjäoikeudelle,  
 kun asiantuntijan asemasta keskusteltiin. Laiminlyödessään  
 kelpoisuuteen vaikuttavien asioiden informointivelvollisuutensa  
 asianajaja toimi tavalla, joka saattoi alentaa asianajajakunnan  
 arvoa tai vähentää luottamusta asianajajakuntaan.  
 > VAROITUS  
 Kun osituksen toinen osapuoli edellytti  
 myyntiluvan hakemista, asianajajalla oli  
 velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin.  
  S A L L I T T UA  J A  K I E L L E T T YÄ