ADVOK A AT T I / 4-2 018 9 ajassa
PALSTALLA KERROTAAN VALVONTALAUTAKUNNAN RATKAISUISTA //
TEKSTI JOHANNA ASKOLIN-AF URSIN // KUVITUS ANNA-KAISA JORMANAINEN
Erimielisyyttä myyntiluvan
hakemisesta
Asianajaja oli toiminut pesän-
jakajana kantelijan ja tämän entisen
puolison välisessä osituksessa.
Kantelija moitti asianajajaa muun
muassa siitä, että tämä oli hakenut
myyntilupaa osapuolten yhteisomistuksessa
olleiden huoneistoosakkeiden
myyntiin perusteetta
ja ennenaikaisesti. Kantelijan mukaan
asianajaja oli toiminut ennen
kantelijan avustajan kuulemista.
Valvontalautakunnalle toimitetusta
aineistosta kävi ilmi, että
asianajaja oli ryhtynyt toimen-
piteisiin kantelijan vastapuolen esitettyä
myyntilupaa koskevan vaatimuksensa.
Kantelijan avustaja oli
ilmoittanut kantelijan näkemyksen
asiasta ainakin kolmesti. Mikään ei
estänyt osapuolia sopimasta myyntihinnasta
ja sen jälkeen tehtävistä
toimenpiteistä myyntiluvan hakemisen
jälkeen. Tilanteessa, jossa
toinen osituksen osapuoli oli edellyttänyt
myyntiluvan hakemista,
asianajajalla oli ollut velvollisuus
ryhtyä toimenpiteisiin. Asianajajan
ei katsottu menetelleen hyvän
asianajajatavan vastaisesti.
> EI SEURAAMUSTA
Asianajaja ei julkistanut
salassa pidettävää tietoa
Asianajaja avusti kantelijan vastapuolta
lapsen asumiseen, elatukseen
ja tapaamisoikeuteen liittyvässä
oikeudenkäynnissä. Kantelija
moitti asianajajaa siitä, että tämä oli
julkistanut salassa pidettäviä tietoja
ja näin aiheuttanut ulkopuolisille
henkilöille suurta vahinkoa.
Asianajaja kiisti väitteen. Asianajajan
päämies oli saanut asiakirjat
huoltajana ja hänellä oli ollut oikeus
vedota niihin perustellessaan vaatimuksiaan.
Kyseessä eivät olleet
sellaiset salassa pidettävät asiakirjat,
joihin ei salassapitosäännösten
nojalla olisi voitu vedota osapuolten
välisessä oikeudenkäynnissä.
Lisäksi tuomioistuin oli määrännyt
asiakirjat salassa pidettäviksi,
joten niitä ei saatettu julkisuuteen.
Asianajajan ei katsottu menetelleen
hyvän asianajajatavan vastaisesti.
> EI SEURAAMUSTA
Toimeksiantosuhteen
tulkittiin syntyneen
Kantelija moitti asianajajaa siitä,
että tämä oli hakenut kielteisen
oleskelulupapäätöksen täytäntöönpanon
keskeyttämistä hallinto-oikeudelta
vastoin asiakkaan tietoa
ja suostumusta. Kantelijan puoliso
oli jutussa päämiehenä.
Valvontalautakunnalle annetun
selvityksen mukaan kantelija oli
ottanut yhteyttä asianajajan toimistoon
ja ilmoittanut, että hän
ja hänen miehensä tarvitsivat apua
valituksen laatimisessa. Kantelija
oli myös toimittanut asianajajan
toimistoon päätökseen liittyvät
asiakirjat. Kielteisessä oleskelulupapäätöksessä
oli mainittu, että
se voitiin panna täytäntöön ilman
muutoksenhakua. Asianajaja oli
yrittänyt tavoittaa päämiestä ja
kantelijaa puhelimitse, mutta ei
ollut tavoittanut heitä ennen täytäntöönpanon
keskeytyspyynnön
toimittamista hallinto-oikeuteen.
Valvontalautakunnan mukaan
asianajajalla oli perusteltu syy tulkita
toimeksiantosuhteen syntyneen
ja vedota asian kiireellisyyteen toimeksiannon
luonteesta johtuen.
Asiassa oli myös huomioitu se, että
hakemus oli menestynyt ja että joku
muu asiamies saattoi vielä täydentää
varsinaista valitusta. Asianajaja
ei myöskään ollut laskuttanut asiakasta
tekemästään työstä.
> EI SEURAAMUSTA
Asianajajan olisi
pitänyt kertoa asiantuntijan
saamasta
tuomiosta
Asianajaja oli toiminut avustajana asiassa,
jossa päämies vaati valtiolta perusteettoman
vapaudenmenetyksen perusteella
korvauksia. Kantelija moitti asianajajaa
siitä, että tämä oli tietoisesti valinnut käräjäoikeuteen
asiantuntijaksi henkilön,
joka ei täyttänyt asiantuntijalle asetettua
rehellisyysvaatimusta.
Asianajaja ei missään vaiheessa tuonut käräjäoikeuden
tietoon, että henkilö oli noin viikkoa ennen pääkäsittelyä
tuomittu ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Asian tultua
myöhemmin ilmi käräjäoikeus jätti ottamatta huomioon
asiantuntijan antaman lausunnon ja hänen pääkäsittelyssä
antamansa suullisen kertomuksen.
Henkilön asema oli muuttunut todistajasta asiantuntijaksi
oikeuden aloitteesta. Asianajaja totesi, että hän ei tämän
vuoksi ymmärtänyt itse oma-aloitteisesti ottaa esille
kysymystä asiantuntijan yleisistä kelpoisuusehdoista. Kun
asianajaja oli nimennyt henkilön todistajaksi, häntä ei vielä
silloin oltu tuomittu rikosepäilyistä. Aseman muututtua
jatketussa valmistelussa/pääkäsittelyssä tyytymättömyys
asiantuntijana toimineen henkilön saamaan tuomioon oli
ilmoitettu ja valitus oli vireillä hovioikeudessa.
Valvontalautakunta katsoi, että asianajajan olisi pitänyt
kertoa ehdollisesta vankeustuomiosta käräjäoikeudelle,
kun asiantuntijan asemasta keskusteltiin. Laiminlyödessään
kelpoisuuteen vaikuttavien asioiden informointivelvollisuutensa
asianajaja toimi tavalla, joka saattoi alentaa asianajajakunnan
arvoa tai vähentää luottamusta asianajajakuntaan.
> VAROITUS
Kun osituksen toinen osapuoli edellytti
myyntiluvan hakemista, asianajajalla oli
velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin.
S A L L I T T UA J A K I E L L E T T YÄ