26 ADVOK A AT TI / 1-2018 laajakulma
”SEKÄ KANSAINVÄLISIIN EROTILANTEISIIN ETTÄ
KUOLEMANTAPAUKSIIN LIITTYVIÄ JUTTUJA ON TULLUT
LISÄÄ HOIDETTAVAKSI.
TAPAUKSET VOIVAT OLLA HYVIN
MONIMUTKAISIA.”
maan, kun taas joskus uudet ja entiset puolisot pystyvät
sopimaan tapaamisista helpommin kuin riitaisasti eroavat
puolisot, Meroma kuvailee.
Myös muut uudenlaiset perhetyypit näkyvät niin asianajajien
toimeksiannoissa kuin tuomioistuimessakin. Esi-merkiksi
kansainväliset parisuhteet ovat lisääntyneet.
– Sekä kansainvälisiin eroihin että kuolemantapauksiin
liittyviä juttuja on tullut lisää hoidettavaksi, ja Euroopasta
on tullut asiaan liittyvää säädöstulvaa. Tapaukset voivat
olla hyvin monimutkaisia, sillä perinnönjako tai ositus
voi tapahtua Suomessa suomalaisella menettelytavalla,
mutta sovellettava laki onkin jonkin muun maan laki.
Yllätyksiä perinnönjakoon voi syntyä vaikka siitä, että
suomalaiset eläkeläiset asuvat suuren osan vuotta Espan-jassa,
Heiskanen selittää.
Pulmia aiheuttaa myös se, ettei aina ole tietoa, missä
maassa avioeron toinen osapuoli oleskelee, jolloin voi kes-tää
vuosiakin, ennen kuin tuomioistuimen tiedoksiannot
saadaan toimitettua perille.
Kansainvälistyminen näkyy Tanja Heiskasen mukaan
asianajajan työssä niinkin, että joskus Suomeen halutaan
tulla varta vasten eroamaan. Avioeron saa täällä helposti
ilman syyllisen etsimistä, ja asianajokustannuksetkin ovat
Suomessa kohtuullisia verrattuna moneen muuhun maahan.
– Lisäksi meillä suhtaudutaan puolison elatukseen
avioeron jälkeen aika varauksellisesti, eli omaisuus jae-taan
kerralla. Etenkin jos avioehto on voimassa, Suomi
voi olla varakkaamman kannalta hyvä paikka avioerolle,
Pekka Tuunainen täydentää.
Maailmalla on Tuunaisen mukaan jo yrityksiä, jotka
auttavat varakkaita asiakkaitaan suunnittelemaan, missä
kannattaa erota.
VÄLJÄHKÖ LAUMA | Uusperheeksi määritellään perhe, jos-sa
on ainakin yksi alle 18-vuotias, vain toisen vanhemman
biologinen lapsi. Uusperhe on uusi yritys joko toiselle tai
molemmille uusparisuhteen osapuolille.
– Uusperheeseen kuuluu monta henkilöä, joilla voi
kaikilla olla oma käsityksensä siitä, keitä perheeseen kuu-luu,
psykoterapeutti Heli Vaaranen Väestöliitosta toteaa.
Uusparisuhteen osapuolet kohdistavat uuteen perhee-seensä
paljon odotuksia. He haluavat rakentaa kodin, jos-sa
molemmat saavat arvostusta ja huolenpitoa ja vastuu
jaetaan. Tämä luo Vaarasen mukaan tarpeita nojautua
perinteisiin, joita uusperheellä ei ole – perinteet ovat aina
ydinperheen perinteitä, jotka voivat olla hyvinkin erilaisia
eri perheillä, ja tämä luo jännitteitä. Romanttinen haave
aloittaa puhtaalta pöydältä ja rakentaa uusi idyllinen ydin-perhe
pitäisikin hylätä.
Uusperhe toimii hänen mukaansa parhaiten, jos uuspari
käsittää, että kyseessä on väljähkö lauma, johon kuuluu
omien, puolison ja mahdollisten yhteisten lasten lisäk-si
myös lasten toiset vanhemmat ja mahdollisesti myös
näiden uudet perheet, eikä yritäkään toteuttaa kiinteän
ydinperheen ideaalia.
– Eri porukoilla voi hyvin olla erilaiset säännöt ja vaikka
erilaiset ruoka-ajat. Erilaisuuden sieto luo hienon lauman.
Omien lasten vanhemmuutta ei voi myöskään sysä-tä
uudelle puolisolle, vaan jokaisen tulisi kantaa vastuu
omista lapsistaan.
– Esimerkiksi teinit eivät hyväksy vanhemmuutta uu-delta
puolisolta, siis käytännössä vieraalta ihmiseltä. Uu-den
puolison tulisikin mieluummin antaa tilaa, joustaa
ja kannustaa siihen, että lasta kasvattaa kaksi biologista
vanhempaa.
Uusperheen juurtuminen vie vuosia, eikä sitä voi pakot-taa
tai väkisin nopeuttaa. Vaaranen toivoisikin uuspareil-ta
malttia, etteivät he ryntäisi saman katon alle suoraan
edellisestä suhteesta.
– Silloin lapset eivät saa yhtään aikaa sopeutua, ja se on
väärin. Kaikki ihmissuhteet menevät helposti solmuun,
jos kaikki tapahtuu liian nopeasti.
Jännitteitä uusperheeseen tuo myös se, ettei etenkään
äitipuolen rooli ole yhteiskunnallisesti kovin arvostettu.
– Nainen, jolla on jo lapsia, on tottunut siihen, että
häntä arvostetaan äitinä, mutta uusperheessä status ei
olekaan sama. Äitipuolen rooli ei ole lapsettomallekaan
erityisen kohottava.
Vaaranen korostaa myös, että rakastuneelle parille voi
olla rankka paikka ymmärtää, että puoliso on aina kak-kossijalla
lasten jälkeen.
– Uusperheissä on paljon mustasukkaisuutta, eikä asiaa
helpota sekään, että ongelmat on usein jo edellisessä lii-tossa
totuttu ratkaisemaan riitelemällä. Kommunikointia
voi kuitenkin oppia, ja parhaimmillaan uusparisuhde voi
kehittyä vahvaksi ja toimivaksi liitoksi.