12 ADVOK A AT TI / 1-2018 ajassa
Venla Rothin mielestä
pitäisi pohtia, miksi tois-ten
ihmiskaupan uhrien
on vaikeampaa hakea ja
saada apua kuin toisten.
S I LMI NN Ä K I J Ä
Oikeutta ihmiskaupan
uhreille
Ihmiskaupparaportoijan ylitarkastaja, OTT Venla Roth tukee
oikeusalan ammattilaisia ihmiskauppa-asioissa.
Millaiset ihmiskaupparikokset päätyvät yleisimmin oikeuteen?
Suomessa tuomituista ihmiskauppatapauksista huomattava osa on työ-peräistä
ihmiskauppaa. Tässä Suomi on poikkeuksellinen, sillä muualla
Euroopassa ihmiskauppaa ilmenee ensisijaisesti prostituutiossa tapah-tuvassa
hyväksikäytössä.
Miten ihmiskaupparikosten oikeuskäsittelyä ohjaavat säännökset ovat
kehittyneet?
Lakivaliokunnan vuonna 2004 antaman lainsoveltamisohjeen mukaan
ihmiskaupan keinoja, kuten riippuvaista asemaa ja turvatonta tilaa, tuli
tulkita suppeasti. Nämä psykologiset käsitteet liittyvät uhrin ja tekijän
suhteeseen sekä uhrin heikkoon asemaan, ja niitä oli suppean tulkinnan
rajauksen puitteissa vaikea soveltaa. Tämä rajaus poistettiin vuonna 2015,
mikä helpotti ihmiskaupan rikoslain säännösten soveltamista.
Miten tällaisia psykologisia tekijöitä voidaan osoittaa oikeudessa?
Jos asiakkaalla on traumaoireita, kannattaa pyytää psykiatrin tai trauma-terapeutin
arvio hyväksikäytön aiheuttamasta oirehdinnasta. Psykiatri
ja traumaterapeutti voivat myös toimia tuomioistuimissa asiantunti-jatodistajina
ja kertoa, millaista hyväksikäyttö on ollut, mitä siitä on
seurannut uhrille ja selittää, miten täysivaltainen aikuinen ihminen voi
joutua hyväksikäytetyksi.
Miten uhria voi tukea oikeusprosessissa?
Ihmiskaupan uhreilla on oikeus tuomioistuimen määräämään avusta-jaan.
Myös avustaja voi ohjata asiakkaan ihmiskaupan uhrien auttamis-järjestelmään.
Ulkomaalaisella on mahdollisuus saada oleskelulupa sillä
perusteella, että on joutunut ihmiskaupan uhriksi.
TEKSTI HANNA KAUPPINEN // KUVA MIKKO KAUPPINEN
VALVONTALAUTAKUNTAAN
TULLEIDEN KANTELUIDEN
MÄÄRÄ KASVOI
VALVONTALAUTAKUNTAAN vuonna 2017 tulleiden kanteluiden
määrä nousi 11 prosenttia edellisvuodesta. Lautakunnassa
tuli vireille yhteensä 608 asiaa, joista 519 oli valvonta-asioita
ja 89 palkkioriita-asioita.
Valvontalautakunta ratkaisi vuoden aikana 510 asiaa. Niis-tä
42 prosenttia johti seuraamukseen. Noin 55 prosenttia ei
johtanut seuraamukseen ja noin 3 prosenttia kanteluista ei
tutkittu. Valtaosa seuraamuksista on huomautuksia ja va-roituksia.
Palkkioriita-asioita ratkaistiin 71, joista 10 asiassa
palkkiota suositettiin alennettavaksi.
Valvonta- ja palkkioriita-asioiden keskimääräinen käsit-telyaika
oli noin puoli vuotta.
Asianajajaliiton yhteydessä toimiva itsenäinen ja riip-pumaton
valvontalautakunta valvoo asianajajia, julkisia
oikeusavustajia ja luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia.
Vireille tulleet asiat
YHT.
522
YHT.
510
101 86
YHT.
618
YHT.
622
99 108
YHT.
547
96
YHT.
608
89
421 424 519 514 451 519
LAIN LUKU
2 673 TURVAPAIKKA-ASIAA HELSINGIN
HALLINTO-OIKEUTEEN 2017
700
Valvonta-asiat
Palkkioriita-asiat
600
500
400
300
200
100
0
2012 2013 2014 2015 2016 2017
MUUTOS ASIAKASVAROJEN HOITOA
KOSKEVAAN OHJEESEEN
VALTUUSKUNTA hyväksyi tammikuisessa kokouksessaan
muutoksen asiakasvarojen hoitoa koskevaan ohjeeseen.
Tarve muutokselle syntyi, kun konkurssiasiain neuvotte-lukunta
muutti konkurssipesän haltuunottoa koskevaa
suositustaan elokuussa 2017. Muutos asiakasvarojen hoitoa
koskevan ohjeen 1.2.3-kohdan 2 momenttiin astuu voimaan
kesäkuun 2018 alussa.