20 ADVOK A AT TI / 1-2018 henkilö kuvassa
”ON HIENOA, ETTÄ ASIANAJAJIEN AMMATTIKUNTA
MÄÄRITTELEE ITSE
ASIANAJAJATUTKINNOLLA,
MILLAINEN ON HYVÄ ASIANAJAJA.”
joittanut paljon oikeuden saatavuuden problematiikasta,
asianajosta ja Euroopan oikeuskehityksestä. Näissä kai-kissa
historian perspektiivi on avannut laajan näkökul-man
nykypäivän oikeuden ja sen tiettyjen lainalaisuuksien
ymmärtämiseen.
Tutkijan työ on kuljettanut Letto-Vanamoa moniin
maihin, kuten Saksaan, Ruotsiin ja Italiaan. Ulkomailla
työskentelyn mahdollisuus on lisännyt hänen haluaan py-syä
uskollisena yliopistolle.
Parhaillaan Letto-Vanamo muokkaa Oikeuden maailma
-teoksestaan englanninkielistä versiota. Se käsittelee toista
hänelle läheistä aihetta: maailman oikeusjärjestelmien ja
eri oikeuskulttuurien vertailua.
Pia Letto-Vanamo on myös suosittu ja kiitetty luennoitsi-ja.
Nyt dekaanina hän jatkaa ainakin Nordic law in European
context -kurssia, jossa verrataan toisiinsa Pohjoismaiden
ja muiden maiden oikeusjärjestelmiä ja jolle osallistuvat
etenkin kansainväliset vaihto-opiskelijat.
– Siitä en aio luopua, vaikka dekaanin kiireet verotta-vatkin
mahdollisuuttani opettaa, hän lupaa.
PIA LETTO-VANAMO ON ENSIMMÄINEN nainen Helsingin
oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanina. Opiskelijois-takin
selkeä enemmistö on naisia, mutta asianajoala vai-kuttaa
edelleen varsin miehiseltä.
– Toimistoissa on paljon päteviä ja osaavia naisia harjoit-telijoina
ja perusjuristeina, mutta osakkaina todella vähän.
En usko, että tämä tilanne muuttuu ihan heti. Osa syistä
piilee työn ja perheen yhdistämisen haasteissa ja ehkä jopa
alan kulttuurissa.
Nykyään tosin toimistoissa joustetaan yhä enemmän
ja molemmat puolisot ottavat vastuuta perheen arjesta.
Kolmen jo aikuisen pojan äitinä Letto-Vanamo kuitenkin
tietää, että vastuu perheestä painaa hyvin usein juuri äidin
takaraivossa.
– Ehkä nainen hakeutuu mieluummin virkamieheksi tai
tuomariksi, koska niissä tehtävissä työn ja perheen yhdis-täminen
onnistuu yleensä helpommin kuin asianajotyössä.
Asianajajan
työpäivät ovat pitkiä, eivätkä palkat välttä-mättä
vastaa työmäärää. Lisäksi isoissa toimistoissa, joissa
useimmat työskentelevät, erikoistuminen on niin tiukkaa,
että asianajajat hoitavat vain jotain tiettyä kapeaa alaa.
Pienemmillä paikkakunnilla eläköityvien asianajajien on
vaikeaa löytää työlleen jatkajia.
– Toisaalta opiskelijoiden kanssa keskustellessa huomaa,
että asianajoalalle on halukkuutta. Tästä on kiittäminen
asianajotoimistoja, jotka rekrytoivat hyvin ahkerasti opis-kelijoita
harjoittelijoiksi ja kesätöihin. Asianajotoiminta
tulee opiskelijoille usein paljon tutummaksi kuin muut
oikeudelliset alat, joten sille on myös helpompi päätyä.
OIKEUSTIETEEN TUTKINTO ON SUOMESSA yleistutkinto
eli pätevöittää lähtökohtaisesti kaikkiin juristin ammat-teihin
toisin kuin monessa muussa maassa.
– Tiedekuntaa haastetaan antamaan niin yleispätevä
tutkinto, että oikeustieteellisestä voi mennä töihin lähes
minne vaan. Niin on hyvä, koska emme voi kouluttaa yh-tenä
vuonna asianajajia ja toisena tuomareita.
Asianajajatutkinnon suorittaminen Asianajajaliiton
valvonnassa vasta oikeustieteellisen tutkinnon jälkeen on
Letto-Vanamon mielestä järkevää.
– On hieno ajatus, että asianajajien ammattikunta mää-rittelee
itse, mitä on hyvä asianajajatapa sekä asianajajatut-kinnolla,
millainen on hyvä asianajaja.
Yliopisto toimii pääasiassa valtion budjetilla, joten val-tiosta
irrallinen Asianajajaliitto on Letto-Vanamon mukaan
oikea taho myös valvomaan asianajajien ammattikuntaa.
– En lämpene ajatukselle, että asianajajatutkinto olisi
osa yliopistotutkintoa jo ihan periaatesyystäkin. Oikeus-tieteen
tutkinto säilyköön yleistutkintona ja asianajajat
saavat itse määritellä asianajajatutkinnon sisällön eli sen,
mikä on asianajotoiminnan keskeinen ydin.
Pia Letto-Vanamo kuului vuosina 2004–2015 Asianajaja-liiton
yhteydessä toimivaan valvontalautakuntaan. Tuona
aikana luotiin myös lupalakimiesjärjestelmä eli valvontaa
laajennettiin liiton ulkopuolisiin, asianajotoimintaa har-joittaviin
oikeudenkäyntiavustajiin.
– Tästä on syytä olla tyytyväinen, vaikka se on aiheutta-nutkin
paljon lisätyötä valvontalautakunnalle.
PIA LETTO-VANAMO ON POHJOISEN tyttö Rovaniemeltä.
Hän kävi koulunsa Oulussa, mutta muutti Helsinkiin jo
19-vuotiaana oikeustiedettä opiskelemaan.
– Halusin taloustieteilijäksi, mutta isä sanoi, että se ei
ole oikein mikään ammatti, joten valitsin juridiikan, hän
naurahtaa. Isäkin oli juristi.
Letto-Vanamon tanskalainen puoliso työskentelee profes-sorina
Kööpenhaminan yliopistossa, joten pariskunnalla on
koti sekä Helsingissä että Kööpenhaminassa. Perheeseen
kuuluu Letto-Vanamon kolmen aikuisen pojan lisäksi avio-miehen
kaksi tytärtä lapsineen sekä Letto-Vanamon äiti.
– Meillä on iso perhe ja muutenkin paljon sosiaalista
elämää, Letto-Vanamo kertoo. Hän nauttii ihmisten seu-rasta
ja kestitsee mielellään kollegoitaan sekä ystäviään.