ADVOK A AT T I / 1-2 018 11 ajassa
PALSTALLA KERROTAAN VALVONTALAUTAKUNNAN RATKAISUISTA //
TEKSTI JOHANNA ASKOLIN-AF URSIN // KUVITUS ANNA-KAISA JORMANAINEN
Henkilötietoja lähetettiin
sähköpostitse
Kantelija moitti asianajajaa siitä,
että tämä oli lähettänyt tuomiois-tuimelle
ja kantelijan avustajalle
suojaamattomassa sähköpostissa
liitetiedoston, joka oli sisältänyt
henkilötietoja, kolmen henkilön
nimet ja henkilötunnukset sekä
kantelijan osoitteen. Sähköposti
oli kuitenkin lähetetty asianmu-kaisesti
ainoastaan sen oikeille
vastaanottajille, ja asiakirjojen
lähettäminen oli ollut toimeksian-non
hoidon kannalta tarpeellista.
Asiassa ei tullut ilmi, että käsitellyt
henkilötiedot olisivat olleet erityi-sen
arkaluonteisia.
Valvontalautakunta totesi, että
sähköposti on vakiintunut tapa
toimittaa henkilötietojakin sisäl-täviä
asiakirjoja tuomioistuimiin.
Menettelyä ei voitu pitää hyvän
asianajajatavan vastaisena.
> EI SEURAAMUSTA
Kanne vireille ennen asian
sovinnollista selvittämistä
Julkinen oikeusavustaja toimi
kantelijan vastapuolen avusta-jana
lasten koulutusavustusta ja
elatusapua koskeneessa asiassa.
Kantelija moitti julkista oikeus-avustajaa
siitä, että tämä oli pannut
vireille koulutusavustusta koske-neen
kanteen elokuussa ennen
asian sovinnollista selvittämistä.
Julkinen oikeusavustaja oli saanut
toimeksiannon keväällä ja laatinut
tuolloin elatusapua koskeneen
kanteen. Lasten vanhemmat neu-vottelivat
elatusavusta syksyllä, ja
sopimus saatiin aikaan elokuussa.
Julkinen oikeusavustaja ei ollut
selvityksensä mukaan lähettänyt
kantelijalle erillistä kirjettä kou-lutusavustusasiassa,
koska kan-telija
oli avustajansa välityksellä
antanut suostumuksensa asian
käsittelyyn käräjäoikeuden so-vintomenettelyssä.
Kantelija oli
lisäksi ilmoittanut, että hän ei
maksaisi koulutusavustusta lapsen
täytettyä 18 vuotta.
Valvontalautakunta piti menet-telyä
hyvän asianajajatavan vas-taisena,
koska koulutusavustusta
koskeva kanne oli pantu vireille
ilman, että vastapuolena olleelle
kantelijalle olisi varattu tilaisuus
asian sovinnolliseen selvittämi-seen.
Tähän ei asiassa esitetyn
selvityksen perusteella ollut ollut
erityistä syytä.
> HUOMAUTUS
Työpaikkaa vaihtanut kollega
ei tehnyt esteelliseksi
Asianajaja edusti kantelijan vasta-puolta
välimiesoikeudessa. Kante-lija
moitti asianajajaa esteelliseksi
sillä perusteella, että kantelijan
asiamiehen toimistossa työsken-nellyt
lakimies oli siirtynyt asian-ajajan
edustamaan toimistoon ja
samaan riidanratkaisuryhmään.
Asianajaja kiisti olevansa esteel-linen.
Hänen mukaansa lakimies ei
ollut osallistunut toimeksiannon
hoitamiseen kummassakaan toi-mistossa.
Hänen kanssaan ei oltu
edes keskusteltu asiasta. Valvonta-lautakunnalle
ei esitetty selvitys-tä
siitä, että lakimies olisi saanut
käyttöönsä toimeksiannon kan-nalta
merkityksellistä ja salassa
pidettävää tietoa. Lisäksi lakimie-hen
työsuhde oli alkanut vasta sen
jälkeen, kun välimiesmenettelyssä
ei voitu enää esittää uusia väitteitä
ja todisteita.
> EI SEURAAMUSTA
Teoreettinen
mahdollisuus saada
tietoa ei tehnyt
esteelliseksi
Asianajaja irtisanoutui työstään asianajotoi-mistossa
A ja aloitti työskentelyn toimis-tossa
B. Kantelijana toimineen toimisto
A:n mukaan toimisto B:n asianajajat oli-vat
tulleet asianajajan työpaikanvaihdok-sen
myötä esteellisiksi hoitamaan useita
sellaisia toimeksiantoja, joissa toimistot
A ja B edustivat vastakkaisia osapuolia.
Kantelijan mukaan työpaikkaa vaihtanut asianajaja oli
aiemmassa työssään voinut saada salassapito- ja vaitiolo-velvollisuuden
piiriin kuuluvaa tietoa toimeksiannoista,
sillä pienen toimiston tietojärjestelmät olivat olleet kaik-kien
käytössä ja keskustelu toimeksiantojen sisällöistä oli
ollut avointa.
Toimisto B:n mukaan esteellisyys ei voinut muodostua
pelkästä asianajajan teoreettisesta mahdollisuudesta päästä
tutkimaan toimiston asiakastietoja. Jääviys olisi ratkaista-va
sillä perusteella, oliko toimistoa vaihtanut käytännössä
saanut tietoja toimiston A hoitamista toimeksiannoista ai-emmassa
työssään. Toimisto B oli antamassaan vastauksessa
tarkoin selvittänyt, miten esteellisyyksiä oli kartoitettu ja
toimeksiantoja lopetettu.
Valvontalautakunnan näkemyksen mukaan toimisto B
oli hyvää asianajajatapaa koskevien sääntöjen mukaisesti
lopettanut ne toimeksiannot, joista asianajaja oli ilmoitta-nut
saaneensa salassapito- ja vaitiolovelvollisuuden piiriin
kuulunutta tietoa. Asiassa annetun selvityksen perusteella
ei osoitettu riittävän todennäköiseksi, että asianajaja olisi
saanut tietoonsa salassapito- tai vaitiolovelvollisuuden piiriin
kuuluvaa tietoa niistä toimeksiannoista, joiden hoitamisesta
toimisto B ei ollut luopunut.
> EI SEURAAMUSTA
Sähköposti on vakiintunut tapa
toimittaa henkilötietoja sisältäviä
asiakirjoja tuomioistuimiin.
S A L L I T T UA J A K I E L L E T T YÄ