ADVOK A AT T I / 1-2 018 19 henkilö kuvassa
Oikeustieteen hyvä
edustaja
P
Uusi dekaani Pia Letto-Vanamo haluaa, että oikeustieteellinen
tiedekunta kasvattaa monipuolisia ja kansainvälisesti ajattelevia
juristeja. Asianajajatutkinto kannattaa hänen mielestään säilyttää
Asianajajaliitossa.
TEKSTI SUSANNA CYGNEL // KUVAT MIKKO KAUPPINEN
rofessori Pia Letto-Vanamo aloitti vuo-den
alussa nelivuotiskautensa Helsingin
yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan
dekaanina. Hän on innostunut ja valmis
edustamaan tiedekuntaa isojen muutos-ten
keskellä.
– Yliopistossa on meneillään valintakoe-uudistus
ja koulutusuudistus, niin sanottu
Iso Pyörä. Nämä ovat molemmat laajoja, koko yliopiston kattavia
uudistuksia. Dekaanina edustan tiedekuntaa yliopiston rehtorin
ja tiedekunnan välissä. Tärkein tehtäväni on olla oikeustieteen
hyvä edustaja, hän kiteyttää.
Ennen dekaanipestiä Letto-Vanamo toimi Helsingin yliopis-ton
humanistis-yhteiskuntatieteellisen tutkijakoulun johtajana
viimeiset neljä vuotta sekä sitä ennen yliopiston Kansainvälisen
talousoikeuden instituutin (KATTI) johtajana ja oikeustieteel-lisen
tiedekunnan varadekaanina.
– Olen osallistunut paljon yliopiston hallintoon, mikä on val-mistanut
minua dekaanin tehtävään. Lisäksi erityisesti KATTIn
johtajuus kouli minua varainhankintaan ja yhteistyöhön rahoit-tajien,
ministeriöiden ja säätiöiden kanssa sekä haistamaan, mitä
yhteiskunta milloinkin vaatii tutkimukselta, Letto-Vanamo pun-taroi.
Hänen kaudellaan muun muassa luotiin viestintäoikeuden
ala ja tutkittiin kansainvälistä ympäristöoikeutta.
Letto-Vanamo on myös varatuomari. Hän on toiminut hallin-totehtävissä
ja tuomarin tehtävissä silloisessa Helsingin raastu-vanoikeudessa
mutta päätynyt yliopistoon.
– Olen valinnut yliopiston, vaikka muuallekin on houkuteltu.
Tässä työssä on ylellistä, että tutkijana edustan viime kädessä
vain itseäni ja omia tutkimustuloksiani, enkä esimerkiksi mi-nisteriötä
valtion virkamiehenä, hän perustelee.
– Tämä on yksi vapaimpia ammatteja, joita tiedän, ja tarjoaa
tutkijalle mahdollisuuden luoda uraa itseään kiinnostavien asioiden
suuntaan. Olen voinut tehdä sitä, mikä innostaa ja missä
koen olevani vahvimmillani.
OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA sai Pia Letto-Vanamosta
kansainvälisen dekaanin, joka korostaa monipuolisuutta. Nyky-päivän
juristin pitäisi hänen mukaansa ymmärtää yhteiskuntaa,
taloutta ja liike-elämää. Globaalin ajattelun yhdistäminen oikeu-delliseen
työhön kuuluu perustaitoihin, samoin vankka kielitaito.
– Monipuolisen koulutuksen järjestäminen vaatii rohkeutta. Oi-keustieteellisessä
tiedekunnassa voi perinteisten oikeudenalojen
lisäksi opiskella nykyään muun muassa arvopaperimarkkinaoikeutta,
tilinpäätösoikeutta, viestintäoikeutta ja asianajajaoikeutta.
– Kansainvälisyys korostuu esimerkiksi niissä opinnoissa,
joissa syvennytään finanssimarkkinoiden toimintaan tai ihmisoi-keuksien
turvaamiseen. Eurooppalainen sääntely ja teknologian
kehitys on myös otettava huomioon opetuksessa.
Tiedekuntaan rekrytoitiin viime vuoden aikana useita uusia
professoreja, joiden tuomasta uudesta osaamisesta dekaani on
erityisen hyvillään.
– Meillä on nyt transnationaalista oikeutta sekä globalisaatioon
ja digitalisaatioon liittyvää oikeutta. Olemme hyvin ajan hermolla.
Tiedekunnassa aloitti vuoden alussa myös kaksi työelämäpro-fessoria,
joista Tuomas Lehtinen esiteltiin Advokaatin viime nu-meron
henkilöjutussa.
– Koulutusuudistuksen yksi keskeinen tavoite on saada opin-toihin
työelämänäkökulmaa, joten työelämäprofessuurin ajoitus
on loistava! Lehtinen on aktiivinen henkilö, jolla on vahva tausta
ja paljon kokemusta myös opettamisesta, Letto-Vanamo kehuu.
KAIKKEIN TÄRKEINTÄ Letto-Vanamon mielestä on, että oikeus-tieteellisessä
tiedekunnassa opittaisiin oikeudellista ajattelua,
joka on juridisen osaamisen ydin. Se tarkoittaa ennen muuta
oikeudellisten ongelmien tunnistamista ja kykyä ratkaista ne.
– Hyvän juristin pitää ymmärtää, missä kulkee oikeudellisen
maailman raja eli missä alkaa keskustelu oikeudesta. On poli-tiikkaa,
taloutta ja etiikkaa, mutta hyvä juristi tunnistaa oikeu-delliset
ongelmat.
– Asianajotoiminnassa vaaditaan myös perus- ja ihmisoikeuk-sien
osaamista sekä taitoa hoitaa ulkomaalaisasioita. Asianajajan
tulee toimia asiakkaansa puolesta, mutta tietoisena siitä, missä
oikeus alkaa ja loppuu.
Letto-Vanamoa itseään on erityisesti vetänyt puoleensa oi-keushistoria,
josta hän väitteli tohtoriksi aiheenaan asianaja-jalaitoksen
synty ja varhaiskehitys. Hän korostaa, että ajautui
oikeushistorian pariin ennen muuta kiinnostuksesta oikeuteen,
eikä niinkään kiinnostuksesta historiaan.
– Oikeushistorian professori Heikki Ylikangas herätti valtavan
innostukseni oikeuden historialliseen kehitykseen ja huomasin,
että historian kautta voi myös ymmärtää nykyisyyttä. Olen kir-