Takaisin
Simonkadulla KUVA: VEIKKO SOMERPURO
Uudenmaan Maataloustuottajain Liitto, sen yhdistyk-set
5
ja jäsenkunta ovat myös osa minun tarinaani.
Vanhemmat sukupolvet ehkä muistavat, mutta nuo-remmilla
sukupolvilla ei liene tästä mitään käsitystä.
Yksi kytkös löytyy ainakin liiton historiikin sivulta 172,
jonka mukaan vuosina 1995-1997 olen toiminut liiton toiminnan-johtajana.
Totta – historiikki ei valehtele.
Maatilan käytännön työt ja pikkuhiljaa talonpoikainen
arvopohja tarttui minuun pikkupojasta lähtien Varsinais-Suomen
Kalannissa. Kotitila on pitänyt noista ajoista asti kiinni maatilan ar-jessa
välillä enemmän, välillä vähemmän. Se on ollut läpi elämän
tärkeä henkireikä koulu- ja työpapereiden lomassa.
Viikistä valmistuin 1992 pääaineena maatalousteknologia.
Haaveet traktoriautomaation kehittäjän urasta muuttuivat, kun
löysin itseni Varsinais-Suomen tuottajaliitosta 1993 järjestöagro-nomin
hommista. Vuoden päästä hoitelin keskusliitossa Simon-kadulla
puutarha-asiamiehen tehtäviä. Työura otti kertaheitolla
täysin ennakoimattoman suunnan.
Soitto Heikkilän Juhalta toi pian palvelemaan uusmaalaista
viljelijää. Edesmennyt puheenjohtaja kuvaa liiton historiikissä
asiaa seuraavasti: ”Jo valintahetkellä tiesimme, että Wallin ei
toiminnanjohtajana pitkään jatka, sillä hänelle oli suunniteltu jo
muita tehtäviä keskusliitossa”. No jos niitä oli, niin itse en kyllä niis-tä
tiennyt. Aika liitossa oli vauhdikasta, kun pyöreästi kolmekymp-pisenä
nuorena miehenä sain tutustua alueeseen ja tuottajiin.
Artikla 141 taisi olla se eniten toiminnanjohtajaa riepotellut asia
tuolloin. Toiminnan kehittäminenkin oli kovasti työlistalla vajaan
kolmen vuoden toiminnanjohtajakauden aikana. Tulipa muistaak-seni
nikkaroitua koko MTK-järjestön ensimmäiset nettisivutkin
tuolloin Orimattilan tuottajayhdistyksen puheenjohtaja Esko
Eskolan avustamana.
Ja vauhti taisi kiihtyä, kun MTK:n silloinen puheenjoh-taja
Esa Härmälä pyysi pian keskusliittoon järjestöpuolta
vetämään. Kuuden vuoden rupeama sisälsi mieleenpainuvia
tilaisuuksia, tapahtumia ja rutkasti järjestön kehittämistä.
2004 siirryin 16 vuoden ajaksi Agronomiliiton toimin-nanjohtajaksi.
Oli palkitsevaa edistää suomalaisen ruokaket-jun
asiaa yhteiskunnassa hieman eri piireissä. Viimeiset kuusi
vuotta 600 000 jäsenisen Akavan varapuheenjohtajana opetti
paljon uutta suomalaisesta yhteiskunnasta.
Takin liepeisiin kertyneitä oppeja pyrin nyt hyödyntämään in-nolla
uudessa tehtävässäni MTK:n toiminnanjohtajana yli 300 000
jäsenen parhaaksi. Yllätyksiin olen valmis. Ja niinpä vuoden alusta
alkanut perehtyminenkin muutti rajusti luonnettaan, kun maa-liskuun
puolivälissä koronakevät heitti suunnitelmat normaalista
perehtymisestä romukoppaan.
Haluan olla osaltani kehittämässä tätä perinteikästä ja vahvaa
organisaatiota yhteistyössä kanssanne kentältä keskusliittoon
jäsenten tulevaisuuden tarpeiden viitoittamalla tiellä. Poissaolo
MTK-organisaatiosta opetti sen, että järjestöllistä voimaa keräävät
kaikki. Ja niin myös tuottajaväen kannattaa tehdä. Eripuralla ja
järjestäytymättömyydellä voi vain heikentää oman ammattiryh-mänsä
asemaa. Yhtenäisyys on minulle avainsana, kun tuloksia
tavoitellaan.
Haluan olla osaltani
kehittämässä tätä perinteikästä
ja vahvaa organisaatiota
yhteistyössä kanssanne
kentältä keskusliittoon jäsenten
tulevaisuuden tarpeiden
viitoittamalla tiellä.
Edunvalvonnan ja jäsenpalvelujen kehittämisen rinnalla
toivon, että saan osaltani tuoda järjestökulttuuriimme myös
ripauksen sellaista iloa ja yhteisöllisyyttä, että se houkuttelee myös
nuoria sukupolvia toimintaan mukaan. ■
JYRKI WALLIN
TOIMINNANJOHTAJA, MTK