17
kutukset voivat YK:n mukaan aiheut-taa
globaalin ruokakriisin, josta kärsii
erityisesti heikoimmassa asemassa
olevat ihmiset.
Suomessa omavaraisuus
hyvällä tasolla
Suomessa elintarvikehuolto on
kaikissa oloissa turvattavaa yhteis-kunnan
kriittistä tuotantoa. Elintar-vikkeiden
huoltovarmuus perustuu
riittävään kotimaiseen tuotantoon.
Suomessa toimiva elintarviketeolli-suus
tarvitsee laadukkaat raaka-ai-neensa
läheltä. Tämä edellyttää, että eri toimin turvataan kotimaisen
alkutuotannon monipuolisuus, kriittiset tuotantopanokset ja tuotan-tomäärät.
Materiaalisten tuotantoedellytysten lisäksi on kannettava huolta
osaavan työvoiman saatavuudesta ja riittävän jalostuskapasiteetin
säilymisestä Suomessa. Kuluva vuosi on osoittanut muun muassa
marjatilojen ja erikoiskasvituotannon olevan riippuvaisia ulkomaisesta
kausityövoimasta. Perusmaatalous toimii sen sijaan vahvasti koti-maisten
maatalousyrittäjien ja heidän perheenjäsenten työpanoksen
varassa. Maa- ja puutarhatalouden työstä he tekevät lähes 80%.
Luonnonvarakeskus Luken tuoreimman selvityksen mukaan
elintarvikemarkkinoiden kotimaisuusaste oli Suomessa yli 70 pro-senttia
vuonna 2012. Peruselintarvikkeissa omavaraisuus on korkea.
Korkeimmillaan omavaraisuus on kananmunissa, maidossa, siipikarjan-lihassa,
sianlihassa, leipäviljassa ja perunassa, joiden omavaraisuus on
yli 95 prosenttia. Suomessa ei ole koronakriisin aikana tarvinnut pelätä
peruselintarvikkeiden loppumista. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja
Ruotsissa keskustelu ruoan riittävyydestä oli keväällä ajoittain erittäin
vilkasta.
Maatalouden pitkään jatkunut heikko kannattavuuskehitys on
keskeinen tuotannon jatkumisen huolenaihe. Suomen maatalouden
Peltopinta-alamme riittää normaalivuosina
tuottamaan sadon, joka mahdollistaa viljojen
korkean omavaraisuusasteen. Ennakkoarvi-oiden
mukaan kuluvan vuoden sato jää viime
vuotta pienemmäksi.
Uudellamaalla seuraava
maatilojen varautumisen
peruskurssi järjestetään
11.11.2020 Tuusulassa.
Lisätietoa maatilojen
varautumiskoulutuksesta
osoitteessa
www.mpk.fi/koulutuskalenteri.
kannattavuussijoitus on EU-jäsen-maiden
joukossa häntäpäässä.
EU-tason ja kansallisella tukipolitii-kalla
on tärkeä rooli maatalouden
tulonmuodostuksessa. On kuitenkin
selvää, että reilu ruokamarkkina
on avainasemassa maatalouden
kannattavuuskehityksen paranta-misessa.
On huolestuttavaa, että
tässä tilanteessa vähittäiskaupan
hintakilpailu nostaa jälleen päätään
ja aiheuttaa epävarmuutta. Tästä
kärsii myös ruokaturvallisuus.
Ruokaa omasta maasta
Toimiva elintarvikehuolto pellolta pöytään on monesta toimijasta
riippuvainen. Koko elintarvikeketjun ja logistiikan pitää toimia, jotta
kuluttajat saavat tarvitsemansa elintarvikkeet poikkeusoloissakin.
Elintarvikehuollon jatkuvuus taataan yhteisin toimenpitein.
Korona on luonut kysyntää suomalaisen maaseudun tuotteille ja
palveluille. Jokainen voi omilla arjen valinnoillaan osoittaa tukensa
omassa maassa tuotetulle ruoalle ja siten lisätä huoltovarmuuttamme.
Kuntavaalien lähestyessä on myös hyvä muistaa, että kunnat tarjoavat
muun muassa kouluissa, päiväkodeissa, asumispalveluissa, tervey-denhuollossa
350 miljoonaa ateriaa vuosittain. Nyt on hyvä ajankohta
miettiä, miten kaikki hyödymme julkisista hankinnoista.
Huoltovarmuuden lähivuosikymmenien skenaarioissa ilmaston-muutos,
maailman väestömäärän kasvuennusteet ja globaali kilpailu
luonnonvaroista korostavat kotimaisen elintarviketuotannon tärkeyttä.
Omasta ruoan tuotannosta kannattaa pitää kiinni! ■
MARKUS LASSHEIKKI
KEHITYSJOHTAJA, MTK
MTK on osa Huoltovarmuusorganisaatiota
KUVA: MIRKA NIEMELÄ
/koulutuskalenteri
