Viime kesänä kaurakokeissa mitattiin muun muassa Yara N-Testeriin kau-ran
lajikekohtaisia typpisuosituksia.
Ruotsiin lähtevää laivaa lastataan Inkoon satamassa heinäkuun alussa Ete-lä-
Suomen alueelta korjatulla puulla. Äärisäiden kesä
PUUKAUPPAKATSAUS
Puukauppamarkkinat heiluvat, mutta puuta tullaan aina
käyttämään. Käyttökohteet vaihtuvat ja uudistuvat.
Puukauppa Itämeren altaan alueella
Family Timber Finland Oy on vienyt kuitupuuta viimeisen kolmen vuoden
aikana Eurooppaan, Slovakiaan, Saksaan, Puolaan ja Ruotsiin. Asiakkaina
ovat olleet isot pörssiyhtiöt eri maista. Sellun huippusuhdanteen mentyä
ohi vientimäärät ovat pienentyneet ja ne ovat tämän vuoden aikana
suuntautuneet pääasiassa Ruotsiin. Joka tapauksessa vienti on tuonut
erittäin positiivisen vaikutuksen kuitupuukauppaan. Varsinkin rannikko-seudulla
24
se on lisännyt kilpailua ja vahvistanut myös metsänomistajille
maksettuja hintoja.
Tällä hetkellä Itämeren altaan puumarkkinaa vaivaa Keski-Euroopan
laajat kirjanpainajan aiheuttamat metsätuhot. Puuta on siellä tarjolla
niin paljon, että Baltiasta vientiin lähtevä puu suuntautuu tällä hetkellä
lähes pelkästään Ruotsiin ja Suomeen. Tuhopuun markkinahinta pystyyn
Euroopassa on käytännössä
0-1 €/m3 ja sitä tulee tällä hetkellä polttokäyttöön Suomeen merkittäviä
määriä. Tuhohakkuiden aiheuttama ylitarjonta on laskenut myös aines-puun
hintaa rajusti Itämeren altaan ympärillä ja esim. Baltiasta saa tällä
hetkellä havukuitua laivaan lastattuna puoleen hintaan siitä, mitä se oli
suhdannehuipussa.
Puukauppa kotimaassa
Kotimaan kysyntä on säilynyt koronasta huolimatta hyvällä tasolla.
Yksityismetsistä tarjontamäärät ovat n. 17 % pienemmät kuin vastaavaan
aikaan 2019 ja ostajien varastot varsinkin kesäkorjuukelpoisista leimikoista
ovat alhaisella tasolla.
Kaiken tyyppisillä leimikoilla on kysyntää havukuidun ylitarjonnasta
huolimatta. Erityisesti kysyttyjä ovat kuusitukki ja koivukuituvaltaiset leimi-kot.
Havutukin hinnat ovat toistaiseksi hyvät pysyen alkukesän tasolla, kui-tupuun
hintoja ei sen sijaan voi kehua. Sahateollisuuden näkymät lyhyellä
tähtäimellä eivät näytä siltä, että hinnat tästä vahvistuisivat. Kuitupuun
osalta käytön vähentämisuutiset eivät tiedä hyvää kuitupuutavaralajien
kysynnälle ja hinnoille. Jotain positiivista on kuitenkin kotimaan kuitu-markkinoilla
tapahtunut. Kotkamills Oy aloitti keväällä kuusi- ja koivukui-tupuun
käytön ja valmistaa siitä mm. muovittomia kertakäyttömukeja.
Etelä-Suomen alueen kysynnälle se tekee positiivisen vaikutuksen.
Havukuitua on niin Itämeren altaan alueella kuin kotimaassakin liikaa.
Paperin kulutus on pitkään laskenut ja Korona pandemian aikana se on
vielä dramaattisesti pudonnut. UPM:n Kaipolan tehtaan lopetuspäätös on
sen seurausta. Samana päivänä UPM:n ilmoituksen kanssa tuli myös Ruot-sista
SCA:n ilmoitus Sundsvallin paperitehtaan tuotannon lopettamisesta.
Energiapuun kysyntä Etelä-Suomen alueella on kasvanut ja Helsingin
Energian Vuosaaren uuden voimalan rakentaminen tulee sitä entisestään
lisäämään. Energiapuun laitoshinnat ovat vahvistuneet ja sen myötä
maksetut kantohinnat ovat myös vahvistuneet. ■
TAPIO VIINIKKA
TOIMITUSJOHTAJA
FAMILY TIMBER FINLAND OY
vaikutti kasvien
ravinteiden saantiin
Viime kasvukausi jää Yara Kotkaniemen tutkimusasemalla mie-leen
äärevistä sääoloista. Saman kasvukauden aikana viljelykas-vien
kannalta oli liian kylmää, märkää ja kuumaa. Mukaan mahtui
myös hyvää säätä. Hyväkuntoisilta lohkoilta korjattiin syksyllä
kuitenkin kelpo satoja.
Viime syksy ja talvi olivat Vihdissä ennätyssateisia. Syyskuun
alusta huhtikuun alkuun satoi Vihdissä 595 mm vettä. Yara Kot-kaniemen
savimailta keväällä otettujen maanäytteiden mukaan
pellolla oli keväällä historian pienin määrä nitraatti- ja ammoniu-mtyppeä,
alle kymmenen kiloa hehtaarilla. Normaalisti liukoista
typpeä on savimailla keväällä vähän alle 20 kg typpeä hehtaarilla.
Kuluneen syksyn ja talven sää kannattaakin huomioida, kun
suunnittelee kevätlannoitusta.
Kevät oli pitkälle toukokuulle tavanomaista viileämpi. Tämä
näkyi selkeästi syysviljojen ja nurmien typenotossa. Kasvustot
olivat pitkään hailakan värisiä. Syysviljat alkoivat toden teolla
ottaa lannoitetyppeä vasta toukokuun lopulla. Suurimmillaan
typenotto oli nopean biomassan kasvun vaiheessa 7 kg typpeä
hehtaarilla. Syysvehnä versoutui kylmyyden ja kosteuden takia
runsaasti. Hyvin talvehtineilla syysvehnillä ja nurmilla päästiin
hyviin satoihin, syysvehnästä korjattiin kokeista parhaimmillaan
10 000 kilon satoja, nurmista myös yli 10 tonnia kuiva-ainetta
hehtaarilta.
Rikin puutosoireet olivat yleisiä
Kellertäviä kasvustoja näkyi runsaasti alkukesästä. Ensimmäise-nä
mieleen tuleva syy, typen puute, ei aina ollut oikea vastaus.
Myös rikin puute aiheuttaa vaaleita, kellertäviä oraita. Keväisten
rankkasateiden johdosta rikkiä ei ollut juurien saatavilla. Kasvu
oli normaalia heikompaa ja kehitys normaalia hitaampaa. Tämä
näkyy myös sadossa. Rikin riittävyys turvataan, kun keväisen
NPKS-lannoituksen lisäksi lannoitusta täydennetään alkukas-vukaudella
NS-lannoitteella. Rikin ohella myös kalium ja boori
liikkuvat helposti maaperässä liian veden mukana juurten
ulottumattomiin. Sateisen talven jälkeen myös niihin on hyvä
kiinnittää erityishuomiota. Varsinkin karkeimmilla kivennäismailla
ja turvemailla, jos lohkon viljavuusluvut antavat siihen aihetta.
Kesäkuun lopussa oli kaksi viikkoa helteistä säätä, jota seurasi
välittömästi poikkeuksellisen sateinen jakso. Heinäkuun alussa
kahdessa viikossa satoi 135 mm. Viljat olivat tällöin onneksi jo
tähkällä. Ohra kärsi runsaista sateista eniten. Useiden kovien
sadekuurojen myötä lannoitteiden jakaminen oli paikallaan myös
tänä kasvukautena. Jakamisella päästiin myös korkeampaan
valkuaiseen. ■
JUHA LIESPUU,
YARA KOTKANIEMEN TUTKIMUSASEMAN JOHTAJA