Kyber on maatilan
uusia riskejä. Maatilan
koneet ja laitteet sisäl-tävät
tietotekniikkaa ja
ovat yhteydessä tieto-järjestelmiin
Oma ruoantuotanto kunniaan!
16
internetin
kautta. Maatilojen
varautumiskoulutuk-sessa
käydään läpi
maatilan kyberriskien
hallinnan perusteet.
KUVA: MPK.
Koronapandemia herätti monet huomaamaan huoltovarmuuden merkityksen. Huoltovarmuuden ylläpitäminen on
pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä, jossa halvin vaihtoehto ei ole kestävä ratkaisu.
Huoltovarmuusajattelun juuret ovat maanviljelyssä. Aiempina
vuosisatoina koetut nälänhädät ovat ratkaisevasti vaikutta-neet
huoltovarmuustoiminnan muotoutumiseen.
Turvallisuusuhat ovat aiempaa monitahoisemmat.
Nyky-yhteiskunta on muun muassa sähkö- ja digiriippu-vuutensa,
kaupungistumisen ja tuotannon kaukomaille ulkoistamisen
myötä häiriöherkkä ja haavoittuva. Olemme kasvavassa määrin riippu-vaisia
tuonnista. Suomen syrjäinen sijainti ja riippuvuus merikuljetuk-sista
ovat kriisitilanteessa haasteita.
Toimintakykyä koulutukseen osallistumalla
Kriisitilanteiden toimintakykyä luodaan varautumalla etukäteen eri-laisiin
uhkiin. Kun tilanne on päällä, on kyettävä toimimaan. Silloin on
myöhäistä enää tehdä varautumistoimia.
Esimerkiksi koronakriisin ensimmäisen aallon aikana nenä- suusuo-jaimia
ja suojakäsineitä ei pitkään ollut saatavilla kasvaneen globaalin
kysynnän vuoksi. Alkutuotannon normaali varautuminen (siemenet,
lannoitteet ja polttoaineet) ja koronan vastustustoimet mahdollistivat
kevättöiden toteuttamisen ajallaan kasvukauden alussa. Maatiloilla
varauduttiin myös naapuriavun antamiseen esimerkiksi Whatsapp-rin-geissä.
Koronapandemian pitkittyessä materiaalinen varautuminen on
edelleen tärkeää. Lisäksi tarvitaan turnauskestävyyttä ja kykyä sopeu-tua
uusiin tilanteisiin. Kriisinsietokykyä voi parantaa ”mitä jos” -ajatte-luun
pohjautuvalla varautumisella sekä osallistumalla maatalousyrittä-jille
järjestettävään varautumiskoulutukseen.
Maatilojen varautumiskoulutusta järjestetään alueellisesti Maan-puolustuskoulutusyhdistyksen,
Huoltovarmuusorganisaation sekä
alueellisten viranomaisten yhteistyönä. Alueelliset MTK-liitot osallistu-vat
koulutusten suunnitteluun ja toteutukseen.
Aiemmin koulutusta järjestettiin vain poikkeusolojen organisaati-oihin
maataloustuotannon tehtäviin sijoitetuille henkilöille. Maatilojen
varautumiskoulutuksen osallistuu nykyään maatalousyrittäjien ja
kuntien viranhaltijoiden lisäksi esimerkiksi lomittajia, urakoitsijoita ja
neuvonnan asiantuntijoita. Koulutus on osallistujille maksutonta.
Kriisit heijastuvat ruokamarkkinoille
Maailmalla ja myös Suomessa ensireaktioita koronapandemiaan oli
elintarvikkeiden ja wc-paperin hamstraus. Käyttäytyminen oli toden-näköisesti
sosiaalisesta mediasta kopioitu toimintamalli, mutta kertoo
ruoan olevan ihmisten turvallisuuden keskiössä myös Suomessa.
Suomessa huoltovarmuusvarastoissa on viljaa ihmisravinnoksi yli puo-len
vuoden tarve. On hyvä tiedostaa, että globaalitasolla ruokaviljan
varastot riittävät vain muutaman kuukauden tarpeeseen.
Kriiseiksi kärjistyneet levottomuudet ja ilmastomuutoksen aiheut-tamat
poikkeukselliset sadot heijastuvat nopeasti ruokamarkkinoille
ja näkyvät myös pakolaisvirtoina. Koronapandemia on ensisijaisesti
terveydenhoidon kriisi, mutta pandemian taloudelliset seurannaisvai-