25
Viljataseet kertovat viljan
liikkeistä markkinoilla
Vilja-alan yhteistyöryhmä seuraa kotimaan viljamark-kinan
muutoksia viljatasearvion kautta. Viennin
kehitys, varastoarviot, sadon määrä sekä käytön arviot
vaihtelevat ja tarkentuvat markkinakauden (1.7.-30.6.)
loppua lähestyttäessä. VYR julkaisee kotisivuillaan
kuluvan kauden tasetta 4 kertaa kauden aikana. VYR:n tase on
epävirallinen. Se pohjautuu Luonnonvarakeskuksen tilastoihin,
Tullin tuonti- ja vientitilastoihin sekä VYR:n jäsenten näkemyksiin
viljan liikkeistä. Virallista viljatasetta menneestä markkinakaudes-ta
julkaisee Luke.
Kotimaan viljatase on pääsääntöisesti ollut ylijäämäinen eli
viljan tarjonta on kysyntää suurempi. Vuosittaista vaihtelua on
kuitenkin esiintynyt. Esimerkiksi vuonna 2018 kuivuus leikka-si
viljasatoa. Öljykasvien osalta Suomi on ollut perinteisesti
alituotantomaa, eikä kotimaan tuotanto ole riittänyt kattamaan
kysyntää.
Suomessa virallisen viljataseen laatii Luonnonvarakeskus.
Markkinointivuoden lopullinen viljatase ilmestyy sen päättymis-tä
seuraavana syyskuuna. EU:n viljataseita laativat mm. Euroo-pan
komissio (DG Agri), mutta myös teollisuuden (Coceral) ja
tuottajien (Copa/Cocega) etujärjestöt sekä analyytikkotalot,
kuten ranskalainen Strategie Grains.
Syyskuun ensimmäisellä viikolla VYR julkaisi ensimmäisen
tasearvion kaudelle 2020/21. Ensimmäinen ennuste avattiin
runsain viljavarastoin, mutta viime kautta suppeammilla tuo-tantomäärillä.
Kasvukausi ei ollut yhtä onnistunut kuin vuonna
2019, mikä näkyy Luken satoarviossa vuodelle 2020. Tiedossa
on, että Euroopassa ja Suomen lähialueilla on tulossa hyvä ja
suuri sato. Suomen vientivilja kauraa on tulossa Euroopan mark-kinoille
runsaasti. Suuri ostajamaa Saksa on myös herännyt tuot-tamaan
itse kauraa, mikä vaikeuttaa entisestään kauden vientiä.
Vientiennusteet ovat muun muassa näistä syistä alhaisemmat
kaudelle 2020/21 kuin kaudella 2019/20 toteutunut vienti.
Kauran elintarvikekäytön ennustetaan teollisuuden inves-tointien
seurauksena kasvavan, mikä auttaa kauran varastoja
pysymään kohtuullisena. Kaikkia kauratuotteita ei suinkaan
syödä Suomessa, vaan vientiin menee tuntuva määrä tuot-teista.
Rukiin ja vehnän elintarvikekäytöt ovat olleet viime vuosina
Suomessa lähes vakiot.
Viljojen käyttö rehuteollisuudessa on seurannut eläinmäärän
muutoksia. Eri viljojen käyttömäärien osuudet vaihtelevat seuraten
kuluttajatrendejä sekä viljojen hintojen vuosittaista vaihtelua. Vaa-lean
lihan kulutuksen kasvaessa, rehuna kuluu enemmän siipikar-jan
ruokinnassa käytettyä viljaa kuin punaisen lihan tuotannossa
käytettyä viljaa.
Seuraamalla tuotanto-, käyttö- ja varastoennusteita saadaan
hyvä kokonaiskuva Suomen viljamarkkinoista. ■
HANNA HELKKULA, VILJA-ALAN YHTEISTYÖRYHMÄ
VYR
Tunnus
www.myllarin.fi
/www.myllarin.fi
