Monien mutkien vuosi
Puinnit ovat pyörähtäneet käyntiin tänäkin
4
vuonna vaihtelevan kasvukauden vallitessa.
Puintien alettua on käynyt selväksi myös sa-totasojen
merkittävät vaihtelut. Vaihtelut ovat
suuria jopa hyvinkin pienten alueiden sisällä
riippuen paljolti siitä, että mistä kesäkuun sadekuurot
mahdollisesti kulkivat. Ilmojen herran vaihtelevat mielia-lat
muistuttavat meitä perusasioiden tärkeydestä. Pitkät
kuivuudet, helteet ja toisaalta runsaat yhtäjaksoisesti kes-tävät
sadejaksot ovat selvästi tulleet jäädäkseen. Maan
rakenteesta, ojituksesta ja kasvukunnosta on entistä
selvemmin tullut peltoviljelyn tarpeellisin panostuksen
kohde. Kysymys on tuoton lisäksi riskienhallinnasta. Riskienhallinta on
oleellinen osa kaikkea yritystoimintaa ja panostukset pellon kasvukun-toon
auttavat kestämään olosuhteiden vaihtelua parhaiten. Meidän
tulee varmistaa sadontuottokykymme myös tulevaisuudessa.
Myös tuottajayhdistystoiminnassa on taloudellinen riski. Tuon
riskin hallitseminen on viimevuosina osaltaan leimannut keskusteluja
yhdistyskentässämme. MTK:ssä on vuosia synnytetty uudistusta, joka
auttaa järjestöämme paremmin kohtaamaan tulevaisuuden haasteita.
Yhtenä osana järjestöuudistusta on jäsenmaksun keräämisen periaat-teiden
uudistuminen.
Nykyisessä mallissaan MTK on kerännyt jäsenmaksunsa yhdistys-ten
itsenäisesti päättämään jäsenmaksuun pohjautuen. Niin tuottajalii-tot
kuin keskusliittommekin on määrännyt oman jäsenmaksunsa tason
ja vyöryttänyt maksun järjestöhierarkiassa alemmas aina yhdistyksen
kerättäväksi. Jäsenelle näkyvän jäsenmaksun määrästä on vastannut
yksinomaan tuottajayhdistys. Tämä on johtanut hyvin erilaisiin tilan-teisiin
niin kansallisesti kuin myös oman tuottajaliittomme alueella.
Jäsenmaksujen tasot ovat vaihdelleet voimakkaasti yhdistyksestä ja
liitosta riippuen. Maatalouden rakennekehitys on ollut voimakasta
jo vuosikymmenten ajan. Jatkuva rakennekehitys on ahdistanut
tuottajayhdistyksiä nurkkaan. Jäsenmäärät tuottajayhdistyksissä ovat
pudonneet aivan luonnollisista syistä, koska tilojen määrä on vähen-tynyt.
Tällä ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta tuottajaliiton ja edelleen
keskusliiton jäsenmaksun määrään, joka on peritty tuottajayhdistysten
kautta. Joiltain osin tuottajayhdistyskenttää ei ole saatu kerättyä jä-senmaksuja
edes tuottajaliiton jäsenmaksua vastaavaa määrää. Vastuu
koko MTK:n jäsenmaksukertymästä on siis kaatunut yhdistyksille
jäsenmäärästä riippumatta.
Edunvalvonta on arvokasta työtä, jonka kustannukset painottu-vat
luonnollisesti henkilöstökuluihin. Ilman riittävää määrää osaavaa,
ammattitaitoista ja hyvin verkostoitunutta henkilökuntaa ei edunval-vontaa
pysty tuloksellisesti hoitamaan. Rakennekehityksen muovaa-man
maatalouskentän ohessa yhteiskunta on muuttunut siten, että
tuloksellisen maaseudun- ja maaseutuelinkeinojen edunvalvonnan on
oltava yhä laajempaa. Yhteiskunnalla on ollut tapana monimutkaistua
ja näin myös edunvalvonta on aiempaa haastavampaa ja vaatii resurs-seja.
Edunvalvontaa ei voi hoitaa etänä, eikä sitä voida robotisoida.
Näin ollen jäsenmaksujen kokonaiskertymä ei voi laskea maatilojen
rakennemuutoksesta huolimatta.
Ensivuoden alusta alkaen järjestömme kerää jäsenmaksunsa taval-la,
joka on merkittävästi erilainen. Uudessa mallissa jäsenmaksun kerää
edelleen yhdistys, mutta jäsenmaksuun sisältyvän edunvalvontamak-sun
tason määrää MTK:n valtuuskunta vuosittain syyskokouksessaan.
Edunvalvontamaksu kerätään samoin periaattein kaikkialla Suomessa.
Tämä edunvalvontamaksuksi kutsuttava osa määräytyy jäsenen yritys-toiminnan
laajuuden perusteella. Tällä edunvalvontamaksulla katetaan
alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen edunvalvonnan kustannuksia.
Tämän ohella tuottajayhdistys määrittää oman jäsenmaksunsa tar-peelliseksi
katsomallaan tavalla. Jäsenen maksu perustuu siis jatkossa
edunvalvontamaksun ja yhdistyksen oman osuuden yhteissummasta.
MTK:n kokonaisuudessaan keräämä jäsenmaksun määrä
ei merkittävästi muutu tässä uudistuksessa. Jäsenmaksu-perusteiden
vaihtuessa yhtenäisiksi on sillä luonnollisesti
vaikutus aivan jokaisen jäsenen jäsenmaksuun. Osalla
jäsenistä jäsenmaksu laskee ja osalla se nousee. Tässä mal-lissa
yhdistysten kannalta ratkaisevaa on se, että yhdistys
ei enää kanna jäsenmaksun rahoittamisvelvollisuutta
saman suuruisena jäsenmäärässä tapahtuvista muutok-sista
riippumatta. Tämä malli varmistaa yhdistystoiminnan
tulevaisuutta ja antaa tilaa kehittää paikallisyhdistystoi-mintaa
paikallisten tarpeiden mukaan ja tuon toiminnan
vaatimalla rahoituksella. Vastuun edunvalvonnan asiakas-tyytyväisyydestä
kantaa tulevassa mallissa paikallisyhdistystä suurem-mat
hartiat.
Järjestöuudistuksessa on varsin paljon kyse muustakin, kuin
jäsenmaksuperusteiden uudistamisesta. Uuden jäsenpalvelualustan
Oivan kehittäminen on yksi keskeisimpiä käytännön toimia uudis-tuksessa.
Oiva on tarkoitus saada täysimittaisesti käyttöön vuoden
vaihteessa. Oiva tulee mahdollistamaan mm. paremman vuorovaiku-tuksen
jäsenten ja järjestön välillä. Oivan on tavoite parantaa erityisesti
tietojen ajantasaisuutta sekä jäsen- ja edunvalvonnan viestintää. Oiva
kokoaa myös MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten jäsenrekisterit yhteen
toimivaan kokonaisuuteen, jonka tarkoitus on palvella koko kenttää
jäsenlähtöisemmin ja paremmin.
Kaikissa kriisitilanteissa palataan aina perusasioiden äärelle. Niin on
tapahtunut myös kuluneen vuoden keväälläkin. Normaalioloissa me
muistamme liian harvoin perusasioita kuten ruoka ja terveys. Moni us-koi,
että koronapandemia antaa apua kotimaisen ruoantuotannon ar-vostukseen
ja keinoja sen kehittämiseen. Mielestäni tämä toteutuikin
EU:ssa saavutetun rahoitusratkaisun myötä. Edunvalvontakentällä odo-timme
rahoitusratkaisun toimivan pohjana maatalouden rahoituksen
leikkaamiselle. Nyt tässä poikkeuksellisessa tilanteessa saimme leikkaa-van
rahoituskehyksen sijaan pitkälti nykytason säilyttävän kehyksen.
Se on edunvalvolla saavutettu loistotulos ja osoittaa, että kotimaisen
tuotannon säilyttämisen tärkeydelle on laajalti ymmärrystä. Nyt alkavat
työvaiheet kotimaassa. Tässäkin asiassa piru piilee yksityiskohdissa. On
varmistettava, että tuo rahoituskehys hyödynnetään täysimääräisesti
ja kotimaisen rahoituksen osuus turvataan. Tuleva tukiuudistus ei saa
olla tuotantoa ideologisesti ohjaava ja sen on oltava tuotantosuuntien
välillä neutraali ja tasapuolinen. Tässä MTK:llä on jälleen jäsenilleen
näytön paikka. Suomalaista ruoantuotannon tulevaisuutta ei voida
ratkaista hallinnollisin tukiratkaisuin, koska työ tehdään tiloilla. Tilojen
tulevaisuuden mahdollisuuksien tulee olla riippuvaisia yrittäjän osaa-misesta
eikä hallinnollisen tukiratkaisun suuntaamisesta. Tarvitsemme
realistiset, helposti käyttöön otettavat, kestävät ja toimivat keinot
rahoituksen kanavoimisessa tiloille.
Korona-vuosi 2020 on haastanut työelämää sekä yhteisten asioi-den
hoitamista luottamustehtävissä. Uusia vaihtoehtoisia ja täyden-täviä
tapoja on jouduttu ottamaan käyttöön asioiden mutkattoman
etenemisen varmistamiseksi. Käytännössä suomalaiset on sisäänajettu
etätyöhön, sähköisiin kokouksiin sekä näitä yhdistäviin hybridimal-leihin.
Me suomalaiset viljelijät teemme työtä, joka monelta osin
painottuu käytännön tekemiseen. Teemme työtä kaikissa olosuhteis-sa
ja kaikkina vuosina. Muistetaan pitää jatkossakin huolta omasta
terveydestä, jotta pärjäämme tulevan talvikauden korona-haasteissa
tilojemme toimintaa vaarantamatta. ■
Voimia ja viisautta yritystoimintaanne toivottaen
ELMERI NIEMINEN
PUHEENJOHTAJA
MTK UUSIMAA RY