ELÄVÄ KAUPUNKI
Entistä parempi läntinen keskusta
TAMPERE-LEHTI 2021•7
TAMPEREEN läntisen keskustan uudistamisessa
edetään visiotyön pohjalta useiden
erilaisten teemojen ja tekojen parissa.
Kaupunginhallituksen on määrä päättää
kesäkuussa toimenpide-ehdotuksista, joita
Viiden tähden keskusta -kehitysohjelma
lähtee toteuttamaan yhteistyössä muiden
kaupungin yksiköiden kanssa.
Elävä läntinen keskusta
Läntisen keskustan kehittämisen hankekehityspäällikkö
Mikko Siitonen kertoo,
että viime vuoden aikana toteutetussa visiotyössä
alueen vahvuuksiksi nousi neljä
pääteemaa. Ensimmäinen teema on elämyksien
ja vapaa-ajan läntinen keskusta.
Tavoitteena on saada Särkänniemen alue
entistä tehokkaammin osaksi keskustaa.
– Jatkossa kokonaisvaltaiset elämysreitit
keskustasta Särkänniemeen korostuvat
kun yhä useampi alueen käyttäjä saapuu
Särkänniemeen julkisilla kulkuvälineillä,
eli läntisen keskustan kautta.
Katualueet ja reitit keskustassa
ovat asioita, joita halutaan
kehittää.
Toinen keskeinen teema
on kaupallisen ytimen
kehittäminen.
– Visiotyössä haluttiin
nostaa kaupallisen ytimen,
eli Satakunnankadun ja Satamakadun
välisten kortteleiden
arvostusta. Tuolla alueella on monipuolisesti
kivijalkaliikkeitä ja erilaista palvelutarjontaa
sekä yhtenä selkeänä nostona
Pohjoismaiden suurin Kauppahalli. Tähän
kokonaisuuteen kuuluu myös olennaisina
osina Keskustori ja Laukontori keskustan
merkittävinä ulkokaupan alueina.
– Yksi huomio visiotyössä oli, että uskallettaisiin
rohkeasti toteuttaa keskustassa
erilaisia kokeiluja. Näiden pohjalta
on helpompi päättää, kannattaako ideaa
viedä eteenpäin.
Esimerkki tällaisesta kaupunkikehittämisen
kokeilukulttuurista on Keskustorin
kesäkeidas, joka toteutetaan tänä kesänä.
Julkisten alueiden merkitys on korostunut
erityisesti korona-aikana ja näitä virkistykseen
soveltuvia alueita läntisessä keskustassa
on jo nyt paljon. Virkistysalueiden
kehittäminen onkin kolmas teema.
– Keskusta ei ole pelkkiä työpaikkoja
tai asumista, vaan julkisten ulkotilojen,
viheralueiden ja
puistojen määrä ja laatu
vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin.
Siihen löytyy
loistavat edellytykset
läntisestä keskustasta,
Siitonen sanoo.
– Läntinen keskusta
on ainoa alue, jossa
järveltä järvelle -yhteys
konkreettisesti toteutuu ja
lisäksi molemmilla järvien rannoilla on
virkistysalueita.
Puistojen, aukioiden sekä viheryhteyksien
kehittäminen liittyy olennaisesti
läntisen keskustan uudistamiseen. Osa
sitä ovat myös rantareitit, kuten Takonraitti.
Sen asemakaavoitus on toiveissa
käynnistää ensi vuonna. Tänä vuonna on
käynnistymässä myös Hämeenpuiston
asemakaavoitus.
– Hämeenpuisto on nähty visiotyössä
merkittävänä kulku- ja oleskeluyhteytenä.
Se ei ole pelkkä läpikulkureitti, vaan Hämeenpuistossa
on tosi paljon potentiaalia
oleskelulle, oli se sitten terassitoimintaa
tai tapahtumia. Nämä mahdollisuudet halutaan
selvittää kaavoituksen yhteydessä.
Kulttuuri keskiöön läntisessä
keskustassa
Visiotyössä todettiin myös läntisessä keskustassa
olevan merkittävästi niin kaupungin
kuin yksityisiä kulttuurikohteita.
Niistä muodostetaan kulttuurikehä, visiotyön
neljäs pääteema, joka kulkee Taidemuseolta
keskustorille ja siitä Finlaysonin
kautta Vapriikkiin.
– Saadaan iso osa kulttuurin toimijoita
kerättyä saman sateenvarjon alle ja toimitaan
yhteistyössä.
Kulttuurikehä tulee näkymään niin digitaalisesti
kuin fyysisesti katujen varsilla.
Tarkoituksena on, että alueella ollessaan
on entistä helpompi löytää kulttuurikohteisiin.
Tänä vuonna juhlitaan muun muassa
90-vuotiasta Tampereen Taidemuseota ja
120-vuotiasta Tampereen Työväen Teatteria.
Syntymäpäiväsankarit muodostavat
yhdessä muiden toimijoiden kanssa merkittävän
osan kulttuurikehää.
Siitonen kertoo, että maailmalla on jo
paljon esimerkkejä niin sanotuista kulttuurimaileista
tai kulttuurisilmukoista.
– Niistä on monessa maailman kaupungissa
esimerkkejä. Toteutukset ovat
opasteita, kadun kalusteita ja kadun pintakäsittelyä
– erilaisia tapoja tuoda esiin
kulttuuritoimijoiden läsnäoloa ja toimintaa.
Lisäksi mukana on erilaiset digitaaliset
keinot, joilla kulttuurikehää voidaan
tehdä tunnetuksi ja joilla kulttuurikehää
voidaan markkinoida. Sitä, miten kulttuurikehä
tulee Tampereella konkreettisesti
näkymään, lähdetään nyt selvittämään.
– Visiotyö nosti uusia ideoita esille ja
nyt lähdetään toteuttamaan niitä. Itse
näen tosi tärkeänä, ettei läntisessä keskustassa
tehdä vain kaupungin edistämiä
toimenpiteitä vaan saadaan myös yksityisiä
mukaan ideoimaan, toteuttamaan
omia hankkeitaan ja luomaan parasta
läntistä keskustaa niin meille asukkaille,
yrityksille kuin matkailijoillekin. Läntisessä
keskustassa on paljon nähtävää ja koettavaa,
nyt on aika nostaa ne kaikki asiat
esille, Siitonen sanoo.
Hankekehityspäällikkö Mikko Siitonen kertoo, että visiotyö nosti esille ideoita, joita nyt lähdetään toteuttamaan.
”Hämeenpuistossa
on paljon
potentiaalia
oleskelulle.”