TÄSTÄ PUHUTAAN NYT
Näin ratikka
etenee tulevaisuudessa
TAMPERE-LEHTI 2021•5
Esteetön ja älykäs
TAMPEREEN ratikka on älykäs ja siihen
on rakennettu tekniset valmiudet toimia
alustana erilaisten nykyaikaisten, digitaalisten
palveluiden ja toiminnallisuuksien
käyttöönotossa ja testaamisessa.
– Sitä kaikkea älykkyyttä, mikä olisi ollut
nykytekniikalla mahdollista rakentaa vaunuun,
ei vielä ole tehty. Ratikan suunnittelussa
ja toteutuksessa on huomioitu,
että tulevia toiminnallisuuksia, joita vasta
kehitetään, voidaan helposti lisätä, kertoo
Tampereen Raitiotie Oy:n kalustopäällikkö
Ali Huttunen.
Raitiovaunuissa on kuitenkin jo nyt
kolme keskeistä älyjärjestelmää.
Ensimmäinen on kaikille vaunun informaatiojärjestelmä,
johon kuuluvat pysäkkikuulutukset,
infonäytöt ja pysäkki-informaatio.
Vaunuissa on useita näyttöjä.
Yksi näytöistä kertoo seuraavan pysäkin,
toisella näytöllä seurataan reittiä ja kerrotaan
seuraavan pysäkin jatkoyhteyksistä.
Kolmas näyttö on mainoksia, Nysseistä
tuttuja uutisia, säätä ja kaupungin informaatiota
varten.
Toista matkustajille näkyvää älykkyyttä
edustaa valaistus. Raitiovaunujen sisävalot
säätyvät ohjelmoidusti ulkovalaistuksen
mukaan. Valaistus vaihtelee vuodenajan
ja vuorokaudenajan
perusteella: aamulla valaistus
on kirkkaampi, illalla
lämpimämpi.
Kolmas älyjärjestelmä
ei näy matkustajille.
Hahmotunnistukseen
pohjautuva
matkustajalaskentajärjestelmä
perustuu
raitiovaunun sisällä olevien
kameroiden kuvien analysointiin. Järjestelmästä
saadaan tietoa vaunun matkustajamäärästä.
Järjestelmä tunnistaa myös
erityismatkustajat kuten lastenvaunut,
apuvälineet, lemmikit ja isot matkatavarat.
Yksityisyys on kuitenkin ratikassa taattu,
sillä järjestelmä ei kykene tunnistamaan
kasvoja.
– Järjestelmä ei tunnista henkilöitä,
mutta se tunnistaa eri kokoisia ja muotoisia
hahmoja ja tekee laskentaa, Huttunen
kertoo.
Huttunen kertoo, että tiedon pohjalta
voitaisiin tulevaisuudessa tehdä paikka
analyysia, jonka pohjalta vaunun matkustajamäärästä
voitaisiin kertoa pysäkillä
odottaville.
– Tällaista ei ole nyt tulossa, mutta tieto
voitaisiin välittää joko pysäkin informaatiojärjestelmään
tai matkustajan päätelaitteelle.
Voitaisiin kertoa, onko vaikka
vapaita lastenvaunu- ja pyörätuolipaikkoja
ja paljonko vaunussa on tilaa. Silloin
matkustaja voisi valita väljemmän paikan.
Helppo nousta kyytiin
Yksi Tampereen raitiotiejärjestelmän suunnittelun
lähtökohdista oli esteettömyys.
Pysäkit on rakennettu esteettömiksi
ja näkörajoitteiset on huomioitu
pysäkillä ohjausraidoissa. Pysäkin
suuntaisesti menevän
ohjausraidan lisäksi pysäkillä
on vaakasuuntainen
ohjausraita, joka osoittaa
raitiovaunun oven paikan.
– Raitiovaunu pysähtyy
aina pienellä tarkkuudella
pysäkille. Vaunun oven
reunoissa on pystysuuntainen
kirkas valo. Ovien avautuessa valot ovat
reunoilla ja kehystävät oviaukkoa, kalustopäällikkö
Huttunen kertoo.
Vaunun lattia on samalla korkeudella
kuin pysäkki ja väli vaunun ja pysäkin
välillä on hyvin pieni. Näin vaunuun on
helppo mennä, vaikka kulkisi apuvälineiden
kanssa. Pysäkiltä alkanut ohjausraita
jatkuu myös vaunun sisäpuolella ja ohjaa
näkörajoitteisille tarkoitetuille paikoille.
Liikunta- ja näkörajoitteisten paikat on
mitoitettu hieman muita väljemmiksi.
Esteettömyys on myös huomioitu vaunun
väreissä. Sisustukseen on valittu kontrastivärejä,
joiden avulla tilan eri alueiden
näkyvyyttä on parannettu.
Miellyttävä ratikkamatka
Raitiovaunuissa on mukava matkustaa.
Kaikissa vaunuissa on ilmastointi. Vaunun
lämmitys perustuu ilmanlämmitykseen,
joka on energiatehokas järjestelmä. Kesäisin
järjestelmä viilentää vaunuja.
– Ohjaamossa on oma lämmitys- ja
jäähdytyskoneisto, Huttunen kertoo.
Ratikkamatkalla voi viihdyttää itseään
taiteen parissa. Vaunujen ikkunoissa on
sanataidetta ja istuimissa on käytetty ratikkakuosia.
– Molemmista voi löytää jotain tamperelaista,
Huttunen kertoo.
Ratikassa matkustaminen on myös
helppoa, koska ratikka pysähtyy automaattisesti
jokaisella pysäkille. Ratikkaa
ei tarvitse bussin tavoin pysäyttää viittomalla
pysäkiltä eikä pois jäädessä tarvitse
painaa nappia – niitä ei ratikoissa edes ole.
– Matkustajan ei tarvitse huolehtia
matkan aikana mistään, voi seurata vain,
miten reitti etenee.
TAMPEREEN raitiotien jatkosuunnitelmat
etenevät. Raitiotien toisen
toteutusosan rakentaminen Pyynikintorilta
Lentävänniemeen hyväksyttiin
viime lokakuussa ja rakennustyöt
ovat alkaneet osuudella Pyynikintori–
Santalahti. Tavoitteena on, että
ratikka kulkisi Santalahteen vuonna
2023. Toinen osa on jaettu kahteen
vaiheeseen. Loppuosa, Santalahdesta
Lentävänniemeen kulkeva osuus,
odottaa kuitenkin vielä Näsisaaren
vesitäyttölupaa.
Syksyllä hyväksyttiin myös Tampereen
kuntarajat ylittävien raitiotielinjojen
varausten sijainnit seudullisen
yleissuunnitelman pohjalta. Raitiotien
kehitysohjelman projektijohtaja
Ville-Mikael Tuominen Tampereen
kaupungilta kertoo, että suunnitelmat
tehtiin neljään ratasuuntaan ja nyt on
tarkoitus jatkaa suunnittelua saman
tien kahdella niistä.
Toteutusosan 2 jälkeen seuraava
raitiotielinja kulkisi Hatanpään valtatieltä
Pirkkalan kunnan puolelle ja siellä
Partolan läpi Suuppaan asti sekä
Taysilta Koilliskeskukselle. Näiden
osuuksien suunnitteluun hankitaan
suunnittelukonsulttia, jonka kanssa
hankesuunnitelma on tavoite aloittaa
syys-lokakuussa. Pirkkalan ja Koilliskeskuksen
suuntien suunnitelmat on
tarkoitus viedä valtuustoihin ensi vuoden
loppupuolelle. Silloin valtuustoilla
on mahdollisuus päättää, jatketaanko
raitiotien toteutuspäätökseen tähtäävänä
suunnitteluna. Rakentamispäätös
olisi tämän hetken aikatauluarvion
mukaan mahdollista tehdä vuoden
2024 loppupuolella. Rakentaminen
voisi alkaa vuonna 2025 ja liikenne
alkaa vuonna 2028.
Hiedanrannasta Ylöjärvelle kulkevan
raitiotieradan tarkentavan yleissuunnitelman
käynnistämistä on
myös valmisteltu. Sitä on tarkoitus
tehdä Lielahden maankäytön yleissuunnitelman
ja Ylöjärven Teivon ja
Mäkkylän yleiskaavoituksen rinnalla.
Tavoitteena on, että suunnitelma valmistuisi
ensi vuoden aikana.
– Lisäksi on tehty päätökset ratavarauksen
sijainnista jatkohaaralla
Koilliskeskukselta Kangasalan Lamminrahkaan.
Lamminrahkan ja Hatanpäältä
Vuorekseen kulkevien ratikkalinjojen
toteutusvuoro on myöhemmin,
näillä näkymin 2030-luvulla. Osaa 2
vähintään Santalahteen asti lukuun ottamatta
raitiotien jatkolinjojen toteutuksesta
ei ole vielä täyttä varmuutta.
Jokaisen suunnitteluvaiheen jälkeen
on vuorossa päätöksenteko.
– Jokaisen suunnitteluvaiheen
jälkeen kuntien valtuustoissa punnitaan,
edetäänkö vai otetaanko aikalisä.
Myös vaiheittainen toteutus on
mahdollista.
Tiesitkö tätä Tampereen ratikasta?
Sekä
ratikkapysäkit
että vaunut ovat
esteettömiä.
Kuva: Samu Rytkönen