ELÄVÄ KAUPUNKI
Vesilinnuille paremmat olot
Iidesjärvelle ja Vähäjärvelle on rakennettu täksi kesäksi pesälautat naurulokkeja varten.
Tampereella torjutaan vieraslajeja
TAMPERE-LEHTI 2021•17
TAMPEREELLA parannetaan tänä vuonna
vesilinnuston elinoloja. Käynnissä on
kaksi hanketta, joihin on saatu ympäristöministeriön
Kunta-Helmi-rahoitusta. Iidesjärvelle
ja Vähäjärvelle on rakennettu
kelluvat pesälautat naurulokkeja varten.
Naurulokit pesivät kolonioissa ja suojaavat
samalla itseään ja muita lintuja
petojen hyökkäykseltä. Vähentynyt naurulokkikanta
on tehnyt linnuista alttiimpia
saalistukselle.
– Iidesjärvellä ja Vähäjärvellä ei ole saaria
tai luotoja, joissa pesiminen onnistuu
vähän paremmin. Hyökkäykset on helpompi
nähdä ja torjua kuin maalla, kertoo ympäristösuunnittelija
Eeva Punju.
Nyt järvellä olevien pesälauttojen
toivotaan houkuttelevan naurulokkeja
pesimään.
Iidesjärvi on tunnustettu valtakunnallisesti
arvokkaaksi linnustoalueeksi. Punju
kertoo, että linnuston arvo on kuitenkin
heikentynyt. Yhdeksi syyksi arvioidaan
liiallista rehevöitymistä.
– Yksi syy voi olla särkikalavaltaiseksi
muuttunut lajisto. Särkikalat kilpailevat
vesilinnuston kanssa samasta hyönteisravinnosta
ja ne möyhentävät pohjaa, mikä
samentaa vettä ja heikentää pohjavesikasvien
kasvamista, Punju kertoo.
Iidesjärvellä aloitettiin jo viime kesänä
hoitokalastus, mitä jatketaan tänä kesänä.
Lajiston kehitystä seurataan koekalastuksilla.
Iidesjärvellä on myös tehostettu
pienpetojen pyyntiä. Vieraslajeja, minkkiä
ja supikoiraa, pyydystetään linnuston turvaamiseksi.
– Pienpedot ovat yksi iso syy lintujen
pesimätuhoihin.
Lisäksi Iidesjärvellä aloitetaan tänä keväänä
laidunnus. Pellolle ja rantaniitylle
tuodaan Ahlmanin hiehoja laiduntamaan.
Aitaus rakennetaan toukokuussa ja lehmät
tulevat todennäköisesti kesäkuun puolella.
– Rannat ovat usein olleet laidunnus- ja
niittokäytössä. Ne ovat alkaneet pusikoitua
ja kasvaa umpeen. Moni ranta- ja vesilintu
tykkää avoimesta alueesta.
Laiduntavat lehmät myös tallovat maata,
jolloin syntyy esimerkiksi liejukuoppia,
joiden hyönteiset kelpaavat vesilintujen
ravinnoksi.
Lisätietoa aiheesta: https://www.tampere.
fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparisto
ja-luonto/luonnonsuojelu/lintujarvet/
lintuvesien-hoitoa-tampereella.html
TAMPEREELLA torjutaan tänä kesänä
vieraslajeja yhdessä asukkaiden kanssa.
Tampereen kaupunki sai Kainuun ely-keskukselta
avustusta vieraslajien torjuntahankkeeseen.
Ympäristöalan harjoittelija Teija Ahonen
Tampereen kaupungilta kertoo, että
torjuntahankkeessa keskitytään erityisesti
luonnonsuojelualueisiin ja muihin arvokkaisiin
alueisiin.
– Esimerkiksi Pyhäjärven rannalta poistetaan
lännenpalsamia, Ahonen kertoo.
Muita hankkeessa torjuttavia haitallisia
vieraslajeja ovat jättipalsami, komealupiini,
jättitattaret, jättiputket, kurtturuusut ja
espanjansiruetana. Suurin torjunta-alue
on Myllypuron puronvarsilehdon luonnonsuojelualue.
Ahonen kertoo, että jos koronatilanne
sallii, kesällä järjestetään lupiinitalkoita.
Lisäksi kaupunki hankkii talkoovälineitä,
joita asukkaat voivat lainata. Kaupunkilaiset
voivat osallistua myös espanjansiruetanan
torjuntaan.
– Maastossa on kylttejä, joissa kerrotaan,
miten espanjansiruetanan voi tunnistaa
ja miten niitä voi kerätä. Kylttejä on
tulossa uusille alueille ja kannustamme
torjuntatoimiin.
Vieraslajien poistamiseen eli esimerkiksi
kasvien kitkemiseen ja kaivamiseen
tarvitaan maanomistajan lupa. Asukkaiden
tekemä torjunta on tärkeää työtä luonnon
monimuotoisuuden hyväksi, mutta kaikkia
haitallisia vieraslajeja ei kannata mennä
omin päin poistamaan.
– Esimerkiksi jättiputkien poistamisessa
kannattaa käyttää ammattilaista, koska
ne voivat aiheuttaa palovamman kaltaisia
iho-oireita, Ahonen muistuttaa
Tiedossa olevien haitallisten vieraslajien
esiintymien perusteella kaupunki
suunnittelee ja priorisoi torjuntaa.
– Olisi hyvä, jos asukkaat ilmoittaisivat
haitallisista vieraslajeista.
Ilmoituksen voi tehdä joko Tampereen
palvelupisteelle tai verkossa vieraslajit.
fi-palvelussa.
Kuva: Laura Vanzo
Kuva: Petri Mäkelä
/lintuvesien-hoitoa-tampereella.html
/