KULTTUURI JA TAPAHTUMAT
Paula Ollikainen – Aamu-uinti, luonnos. Aamu-uinti kuvaa Onkiniemen rantaa ja
järvien läheisyydestä nauttivia ihmisiä. Samalla se viittaa Tampereen lukuisiin
rantoihin ja niiden merkitykseen kaupungin asukkaille.
Taidetta sähkökaappien pinnoilla
KARI Vehosalon taide täyttää Sara Hildénin
taidemuseon molemmat kerrokset
elokuun alkuun asti.
Vuoden 2017 Ars Fennica -palkinnon
voittaja Kari Vehosalo (s. 1982) on yksi
kiinnostavimmista suomalaisista nykytaiteilijoista.
Vehosalon teokset ovat esittäviä.
Usein niiden aiheena on ihminen yksilönä
tai ryhmän jäsenenä, joka on aseteltu
tarkasteltavaksi tilaan, kuin näyttämölle.
Hänen taiteensa lähtökohtana on todellisuus
ja sen kriittinen tarkastelu. Taide
merkitsee hänelle ennen kaikkea ajattelua.
Vehosalon maalauksissa öljyväritekniikan
hallinta yhdistyy viileänkauniiseen
kuvakieleen, jossa valokuvantarkasti kuvattua
todellisuutta etäännyttää monokromaattinen
värimaailma. Kuviinsa
hän pyrkii sijoittamaan jonkin häiritsevän
elementin, joka särkee tutun ja turvallisen
– ja herättää näin kysymyksiä.
– Häiritsevä tekijä saa tutun asian väreilemään
uudella tavalla. Toivon, että
tätä kautta katsojan päässä alkaa refleksiivinen
22 • TAMPERE-LEHTI 2021
ajattelutyö: hän ryhtyy kyseenalaistamaan
sitä, mitä edessään näkee,
Vehosalo toteaa.
Vehosalon yksityisnäyttely tekee katsauksen
taiteilijan tähänastiseen tuotantoon
ja esittelee myös uusia teoksia. Pääpaino
Muumimuseon näyttelyä on uudistettu tänä keväänä. Kuva: Laura Vanzo
Muumimuseo esittelee
Ilon Wiklandin kuvituksia
on maalauksissa, ja lisäksi nähdään
piirustuksia, valokuvia ja veistoksia sekä
näyttelyä varten luotu installaatio, joka
yhdistää tilallisuutta ja ääntä.
Kari Vehosalo on kotoisin Ylöjärveltä.
Hän asuu ja työskentelee Helsingissä.
Viileänkauniita
maalauksia
Kari Vehosalo: Young Adults IV (Two Distant Events Happening Simultaneously), 2019; Young Adults III (Isn’t it funny how
your body works), 2018 (Saastamoisen säätiön taidekokoelma / EMMA – Espoon modernin taiteen museo); Young Adults V,
2020; Three Figures on a Stage, 2017 (Sara Hildénin säätiön kokoelma). Kuva: Jussi Koivunen
TAMPEREEN raitiotien varrella olevat
sähkökaapit saavat uuden, kauniimman
pinnan. Osaan kaapeista on tilattu uniikit
teokset 10 taiteilijalta. Niitä suunnittelevat
Mollu Heino, Laura Konttinen, Jukka
Hakanen, Paula Ollikainen, Aleksandra
Ianchenko, Sanni Seppä, Jenni Tuominen,
Hannamari Matikainen, Tuula
Närhinen ja Maikki Rantala. Taiteilijoista
viisi on tamperelaisia ja yksi virolainen.
Muihin näkyvillä paikoilla oleviin Ratikan
kaappeihin toteutetaan kuosimaisia toistuvia
kuvioita, jotka ovat taiteilija Hanna
Oinosen käsialaa.
– Siinä on kiva ajatus lankavyyhdistä,
joka viittaa kaupungin vanhaan teollisuuteen.
Vyyhti lähtee aukeamaan pitkin
ratikkalinjaa. Teema pysyy yhtenäisenä,
vaikka ensimmäiset teokset ovat Pyynikillä
ja viimeiset Hervannassa, kertoo museoamanuenssi
Janne Kauppinen Tampereen
taidemuseolta.
Sähkökaappien taiteeseen on kaksi syytä:
kuvitetut sähkökaapit säästyvät töhryiltä,
sillä niitä kunnioitetaan. Lisäksi harmaat
kaapit olisivat tylsän näköisiä, joten taide
tuo reitin varrelle eloa. Taidetta varten
kerättiin myös kaupunkilaisilta muistoja
ratikkareitin varrelta. Taiteilijoiden ei ole
pakko käyttää niitä, mutta Kauppinen kertoo,
että ainakin yksi taiteilija aikoo niitä
hyödyntää.
Taiteilijoita haettiin avoimella portfoliohaulla.
Kauppinen kertoo, että yhtenä
teoksien valintaperusteena oli, että ne toimisivat
jokaiseen vuodenaikaan. Esimerkiksi
mustavalkoiset teokset karsittiin, sillä ne
häviävät talvella ja pimeään vuodenaikaan.
– Tulossa on satueläimiä, vanhojen ratikoiden
kuvia, kaupunkimaisemaa, historiallisia
henkilöitä, sydänkäyriä Taysin lähelle ja
kesäisiä uintikuvia lähelle Tammerkoskea,
Kauppinen kertoo.
Taideteoksia ei maalata suoraan kaappeihin,
vaan ne tulostetaan ulkokäyttöön
tarkoitetulle tarramateriaalille, joka teipataan
kaappeihin. Tarrat kestävät useita
vuosia.
Kari Vehosalo
1.8.2021 asti
Sara Hildénin taidemuseo, Särkänniemi
Avoinna ti–su 10–18, kesä-elokuussa
joka päivä 11–18
tampere.fi/sarahilden
MUUMIMUSEON uusi vaihtuva näyttely
esittelee monille tuttuja ja nostalgisia Ilon
Wiklandin satukuvituksia. Kokonaisuus
on laajin Ilon Wikland -näyttely koskaan
Viron ulkopuolella.
Samalla museovieraat pääsevät tutustumaan
museon uudistettuun perusnäyttelyyn,
johon on kokoelmasta nostettu
esille uusia Tove Janssonin piirtämiä
muumikuvituksia.
Ilon Wikland on tehnyt pitkän uran
lastenkirjojen kuvittajana, ja hänet tunnetaan
erityisesti Astrid Lindgrenin kirjojen
kuvituksista. Muumimuseon näyttelyssä
seikkailevat Marikki, Melukylän lapset, Se
pikkuinen Lotta, Katto-Kassinen, Veljeni
Leijonamieli ja monet muut Lindgrenin
kirjojen hahmot. Wiklandin kynästä ovat
peräisin kirjojen vehreät puutarhat, värikkäät
puutalot ja ilmeikkäiden lasten lystikkäät
leikit. Teokset ovat lainassa Iloni Imedemaa
-museosta Haapsalusta, Virosta.
Tove Janssonin lahjoittamaan muumitaiteen
kokoelmaan perustuva Muumimuseo
on uudistettu kevään aikana. Kaikki
paperipohjaiset piirrokset ja maalaukset
on vaihdettu uusiin aarteisiin kokoelmasta.
Paperipohjaiset teokset kärsivät valosta,
ja siksi niitä voi pitää esillä vain rajoitetun
ajan kerrallaan. Tunnelmalliset kolmiulotteiset
kuvaelmat ovat edelleen esillä, vain
pari herkintä on viety konservoitavaksi.
Observatoriota eli museon vaihtuvien
näyttelyiden tilaa on laajennettu, jotta
vaihtuvia kuvitustaiteen aiheita pystytään
esittelemään paremmin.
Muumimuseo
Tampere-talo
Avoinna ti–ke 9–17, to–pe 9–19,
la–su 10–17
muumimuseo.fi
/
/index.html