ELÄVÄ KAUPUNKI
MITEN tamperelaiset voivat? Mitkä paikat
ovat tamperelaisille merkityksellisiä? Missä
koetaan turvattomuutta? Näihin kysymyksiin
haettiin vastauksia helmikuussa toteutetussa
hyvinvointikyselyssä. Kyselyyn
vastasi yli 4 500 tamperelaista.
– Perinteisesti hyvinvointia on mitattu
sosioekonomisten muuttujien, kuten
koulutustason, työllisyyden ja tulotason
kautta. Se on suhteellisen kapea käsitys
hyvinvoinnista. Kaupungilla on herännyt
tarve kerätä kokemustietoa asukkailta,
että saataisiin monipuolisempi käsitys
tamperelaisten hyvinvoinnista, kertoo
analyytikko Pekka Veiste.
Kokemusperäisen tiedon avulla saadaan
paremmin ymmärrystä asuinalueiden
vetovoimatekijöistä ja maineesta.
Maine puolestaan on merkittävä tekijä,
kun ihmiset tekevät muuttopäätöksiä. Hyvinvointikysely
toteutettiin ensimmäisen
kerran marraskuussa 2019 ja se toistettiin
tämän vuoden helmikuussa.
14 • TAMPERE-LEHTI 2021
Aktiivisimmin vastasivat Kaukajärven
ja Hervannan asukkaat. 76 prosenttia tamperelaisista
arvioi oman elämänlaatunsa
erittäin tai melko hyväksi.
– Elämänlaadun kokemisessa on kuitenkin
alueellisia eroja. Joillakin asuinalueilla
kaikki vastaajat kokivat elämänlaatunsa
hyväksi, kun taas joissakin kaupunginosissa
näin ajatteli vain joka toinen, kertoo
analyytikko Katri Heininen.
– Aika monella mittarilla mitattuna yksin
asuvien hyvinvointi näyttäisi olevan
keskimääräistä heikompaa. Yksin asuvat
esimerkiksi tunsivat eniten yksinäisyyttä
ja vain joka kolmas heistä tunsi itsensä
suurimman osan aikaa onnelliseksi. Korona
tilanne saattaa vaikuttaa tuloksiin.
83 prosenttia kyselyn vastaajista koki
asuinalueensa turvalliseksi. Karttakyselyssä
asukkaat saivat merkitä sekä turvattomiksi
että turvallisiksi kokemiaan
paikkoja. Yksittäisiä epäkohtia löytyy jokaiselta
asuinalueelta. Karttakyselyyn tuli
yli 21 000 merkintää ympäri kaupunkia.
Eniten merkintöjä on keskustassa,
missä ihmiset liikkuvat paljon.
Lukumäärällisesti suurin
osa merkinnöistä oli
positiivisia.
– Merkintöjen perusteella
lempipaikkoja
vaikuttavat olevan
erityisesti vesistöjen
lähellä olevat viher
ja virkistysalueet.
Hatanpään arboretum,
Pyynikki, Eteläpuisto, Näsinpuisto
ja Sorsapuisto ovat
tosi tärkeitä, Veiste kertoo.
Turvallisia ja viihtyisiä paikkoja oli
jokaisella asuinalueella. Turvattomissa
ja viihtyisyyttä haittaavissa paikkamerkinnöissä
korostuivat tietyt keskittymät,
kuten Tullin alue ja keskustorin ympäristö
sekä Hervannan Duon ympäristö.
– Nämä ovat paikkoja, joissa ihmiset
Toteutuvat joukkorahoitushankkeet
HSP Suomi ry: Rohkeasti herkkä!
Hyvinvointia herkille nuorille -hanke
Rientolan Setlementti ry: Pelasta
Rientolan navetta!
Tampere Hacklab ry: Metallintyöstöä
jyrsimällä
Tampereen kisatoverit ry /
TKT-Nääsvääntö: Kädenvääntösalin
perustaminen Tampereelle
Työryhmä Onkiniemi Ateljee: Onkiniemi
Ateljee Yhteisötila
Työryhmä Susanna Uittomäki ja
Hanna Saarinen: Tunnekivet alakouluihin
helpottamaan huolista
kertomista
Työryhmä, yhteyshenkilönä Kelly
Keodara: Bloom
paljon liikkuvat ja se selittää osaltaan
asiaa. Turvattomuuden syynä on
usein häiritsevästi käyttäytyvät
ihmiset. Paljon näkyy
päihteiden käyttö ja siihen
liittyvä häiriökäyttäytyminen.
Paikkoja, joissa
liikenne tai liikennejärjestelmä
aiheuttaa
turvattomuutta, on
kyselyssä merkitty paljon
ympäri kaupunkia.
– Monilla alueilla keskustan
ulkopuolella valtaosa
turvattomuudesta johtuu liikenteestä.
Suuret nopeudet ja läpiajo herättävät
asuinalueilla huolta, Veiste kertoo.
Hyvinvointikyselyn tuloksia tullaan
käyttämään asuinalueiden kehittämisessä
ja muun muassa strategiatyön tukena.
Karttakyselyn tuloksia käytetään myös
liikennesuunnittelussa.
TAMPEREEN joukkorahoituskampanjat
ovat edenneet toteutukseen. Viime syksynä
mukaan hakeneista valittiin 13 kampanjaa,
joilla oli aikaa kerätä joukkorahoitusta
helmikuun loppuun asti. Seitsemän kampanjaa
onnistui rahoituksen keräämisessä
määräajassa ja sai Tampereen kaupungin
yhdeksi rahoittajakseen.
Kampanjat keräsivät yhteensä 46 000
euroa, joista hieman yli 30 000 euroa saatiin
suurelta yleisöltä. Hankkeet saivat
taakseen 211 rahoittajaa.
– Joukkorahoituskampanja on vahvistanut
käsitystä siitä, että kaupungin kannattaa
osallistua tamperelaisiin asukas-
ja yhteisölähtöisiin kampanjoihin, kertoo
suunnittelija Lilli Siikasmaa
strategia- ja kehittämisyksiköstä.
Erityisesti haluttiin kokeilla, voisiko
tällä tavoin tukea vapaammin organisoitujen
ryhmien tekemistä eli niin
sanotun neljännen sektorin toimintaa.
Monet kaupungin avustusmuodoista on
suunnattu vain yhdistyksille.
Kampanjassaan
onnistuneet hankkeet
toteutetaan tänä vuonna.
Tamperelaisten iloksi ja hyödyksi
on tulossa muun muassa kulttuuri-, liikunta
ja harrastustiloja, parempia harrastusmahdollisuuksia
sekä tukea erityisryhmille.
Tamperelaisilta kysyttiin
kokemuksia hyvinvoinnista
Joillakin
asuinalueilla kaikki
vastaajat kokivat
elämänlaatunsa
hyväksi
Joukkorahoituskampanjat
ovat edenneet toteutukseen
Tom Ralli (edessä)
ja Santeri Salmivuori
ovat olleet kunnostamassa
Rientolan navettaa.
Vanhaan lantalaan
on tehty liikuntatila.