©DEPARTMENT OF THE INTERIOR / TWITTER
Kaksi vuotta New Meksikon kongressiedustajana toimineesta Deb Haalandista tuli Yhdysvaltain
ensimmäinen alkuperäiskansoja edustava kabinettiministeri maaliskuussa 2021.
äänestämistä rajoittavat lait vasta
vuonna 1948.
Joissakin osavaltioissa käytännöt
ja reservaattien huono infrastruktuuri
edelleen vaikeuttavat alkuperäiskansojen
osallistumista vaaleihin.
Esimerkiksi North Dakota vaatii äänestäjiltä
postin tunnustaman osoitteen.
Monilla reservaateilla näitä ei
ole ja asukkaiden käyttämät postilokerot
eivät kelpaa äänestäjäksi
rekisteröitymiseen. Näin ollen ei ehkä
ole yllättävää, ettei alkuperäiskansoja
ole juuri kongressissa näkynyt ja
ensimmäiset naisedustajat – mukaan
lukien Haaland – valittiin vasta 2018.
Tavoitteena aito muutos
Millä tavalla Haalandin ote ja näkemykset
eroavat aiemmista Yhdysvaltain
politiikassa mukana olleista
alkuperäiskansojen edustajista? Sisäministerinä
Haaland omien sanojensa
mukaan ajaa aitoa muutosta ei
pelkästään alkuperäiskansojen vaan
kaikkien yhdysvaltalaisten tulevaisuuden
puolesta. Erityisesti hän puoltaa
ilmastonmuutoksen hidastamista
ajavia toimia. Ensimmäisinä viikkoinaan
sisäministerinä Haaland lanseerasikin
työryhmän, jonka tarkoituksena
on muun muassa vahvistaa
tieteen roolia ympäristöön liittyvässä
päätöksenteossa.
Haalandin ensimmäiset kuukaudet
ovat myös osoittaneet, ettei
hän sisäministerinä karta alkuperäiskansoista
puhumista. Kesäkuussa
Haaland ilmoitti sisäministeriön
aloittavan tutkinnan Yhdysvaltain
asuntolakouluihin, keskittyen erityisesti
hautausmaihin ja mahdollisiin
hautapaikkoihin. Päätöstä vauhditti
kesän aikana kanadalaisten entisten
asuntolakoulujen mailla tehdyt tutkimukset.
Jo kolmen entisen asuntolakoulun
tutkinta on paljastanut satojen
alkuperäiskansoihin kuuluvien lasten
joukkohaudat. Haalandin määräämä
tutkimus tunnustaa sen, että myös
Yhdysvalloissa on jo korkea aika kohdata
asuntolakoulujen traumaattinen
historia ja sen jatkuvat vaikutukset
alkuperäiskansayhteisöihin.
Vielä ei voi varmuudella sanoa,
minkälaisia muutoksia Haaland virassaan
saa aikaiseksi tai kuinka kovaa
vastarintaa hän tulee kokemaan. Selvää
on kuitenkin se, ettei hän seuraa
1800- ja 1900-lukujen edeltäjiensä
viittaamaa tietä. Haalandin nimeäminen
ei ole merkittävä ainoastaan sen
vuoksi, että hän sattuu kuulumaan
alkuperäiskansaan vaan siksi, että tämä
identiteetti ja alkuperäiskansojen
oikeudet näkyvät ja kuuluvat hänen
politiikassaan.
Reetta Humalajoki (Ph.D.) on yliopistonlehtori
Turun yliopiston Pohjois-Amerikan
tutkimuksen John Morton –keskuksessa.
Hän tutkii alkuperäiskansojen
aktivismia ja politiikkaa Yhdysvalloissa
ja Kanadassa 1900-luvun puolivälistä
nykypäivään. Humalajoki on kiinnostunut
myös laajemmin aktivismiliikkeistä,
vähemmistöjen representaatioista
populaarikulttuurissa ja kulttuurisesta
omimisesta.
Tutustu Spotlight USA: Embracing Diversity-webinaarisarjaan sivulla 2. Webinaareissa kuullaan
asiantuntijoina muun muassa syyskuun SAM Magazinen kirjoittajia: Reetta Humalajoki
on panelistina 6.10. webinaarissa ja SAM-vakiokolumnisti Tom Lippo 3.11.
SAM MAGAZINE 3/21 | 19