Oppia onkin vaikea siirtää ainakaan
kovin mekaanisesti kansalta toiselle.
Minusta riittää pitkälle, kun koettaa
ymmärtää toisen maan toimintatapoja
ja niiden syitä. Se auttaa vähintäänkin
näkemään omat toimintatavat verrannollisesti
ja suhteuttamaan niitä
muiden toimintaan ja ehkä löytämään
parannettavaa. Jos sulkee mielensä ja
ajattelee, että oma porukka on paras
ja täydellinen, niin silloin monet hyvät
vinkit jäävät saamatta. Voi juuttua
paikalleen niin, ettei sitä itse edes
huomaa.
Kansalaisdiplomatiaa parhaimmillaan
Suurlähettiläs Hautalan mukaan jonkinlainen
kansainvälinen osaaminen
tai toimintakyky on nykyään monissa
ammateissa itsestäänselvyys ja ulkomailla
työskentely tai opiskelu on paras
tapa kasvattaa tarvittavia kykyä. Se
on monelle käänteentekevä kokemus,
joka avaa uusia puolia niin maailmasta
kuin omasta itsestä.
- Korostan kansainvälistymisen
ohella voimakkaasti myös oman maan
eli Suomen tuntemusta ja arvostusta.
Koen, että suomalaisen on hyvä
toimia kansainvälisissä yhteyksissä
nimenomaan suomalaisena. Se ei
tarkoita toisten tapojen tai kulttuurien
väheksymistä, päinvastoin, mutta
kuitenkin arvon antamista omalle
taustalle, historialle ja kokemukselle
eli suomalaisuudelle. Menestys kansainvälisesti
vaatii tiettyä itsetuntoa
ja omien lähtökohtien kunnioittamista.
On itse hyvä olla jotakin ja edustaa
jotakin. Kopiointi ja imitointi eivät ole
kovin kestävä lähtökohta.
Voiko Suomi-Amerikka yhdistyksen
kaltaisen ystävyysseuran ruohonjuuritason
vapaaehtoistoiminta
tukea diplomatiaa?
- Kyllä voi. Tällainen kansalaisdiplomatia
luo maidenkin välisiin suhteisiin
eräänlaista perustaa ja synnyttää monenlaisia
yhteyksiä Suomen ja Yhdys-
Tänä vuonna 49 vuotta täyttävä Mikko
Hautala on ollut Ulkoministeriön
palveluksessa vuodesta 1999 lähtien.
Hän kertoo oman ammatillisen
haaveensa alkaneen hahmottua jo
13-vuotiaana.
- En ollut teini-ikäisenä mikään
mallioppilas ja tuotin välillä vanhemmilleni
paljon harmaita hiuksia. Haave
kuitenkin eli koko ajan taustalla ja ohjasi
tärkeissä taitekohdissa valintojani.
Valitsin opintoni sen mukaan, minkä
arvelin auttavan diplomaattiuralle
pääsyssä. Tein tämän mukaisesti sitten
systemaattisesti työtä enkä oikeastaan
koskaan vakavissaan pohtinut
muuta alaa, vaikka tiesin, että uralle
pääsy on vaikeaa ja hyvin kilpailtua.
Päätin kuitenkin laittaa kaikki tämän
valtain kansalaisten välille, jotka ovat
tärkeä osa suhteiden kokonaisuutta.
Ystävyystoiminnasta voi poikia monenlaisia
hankkeita kulttuurista talou-
teen. Uskon sen olevan suomalaiselle
osallistujalle tavallaan myös hyvää
yleissivistyksen hankkimista, sillä se
opettaa arvioimaan maailman asioita
ja oppimaan näkemästään.
Mikä on oma Yhdysvallat-taustasi?
- Yliopistossa opiskelin jonkin verran
Yhdysvaltain historiaa ja politiikkaa.
Diplomaattiuralla olen seurannut
maan kehitystä koko ajan. Omaankin
sukuni historiaan kuuluu siirtolaisuutta
Yhdysvaltoihin, vaimoni puolella
sukuyhteydet tänne ovat ihan
elävät ja elvytämme ne ihan oikeiksi
tapaamisiksi heti kun pandemiatilanne
sen sallii. Työni puolesta olen
matkustanut tänne eri otteisiin ja
teimmepä vaimoni Helin kanssa myös
häämatkamme tänne Yhdysvaltoihin,
kertoo suurlähettiläs Mikko Hautala.
"Ajamme Suomen etua"
Hautalan vinkit diplomaattiuraa pohtivalle
kortin varaan ja katsoa kuinka minun
käy.
Mitä vinkkejä antaisit diplomaatin
työstä kiinnostuneelle?
- Diplomaattiuraa pohtivan on minusta
hyvä tiedostaa se, että ajamme nimenomaan
Suomen etua. Diplomatia
ei siis ole sama kuin yleisemmin kansainväliset
tehtävät tai työ ulkomailla
– se on ennen muuta oman kotimaan
intressien ajamista kansainvälisessä
ympäristössä. Jos ei koe tätä eetosta
kovin vahvana, kannattaa minusta
harkita myös muita tehtäviä. Erilaisista
kansainvälisistä mahdollisuuksistahan
ei ole nykyään pulaa. Aiemmin
diplomaattiura oli yksi harvoista kansainvälisistä
tehtävistä, nyt se on yksi
monista. Pitää siis kysyä itseltään,
haluanko omistaa työurani Suomen
etujen puolustamiseen kansainvälisesti?
Pitää myös tuntea ja olla monipuolisesti
kiinnostunut omasta kotimaasta
ja sen asioista. Täytyy tietää, ketä
edustaa ja mikä on erilaisten suomalaisten
kannalta tärkeää.
- Diplomaatiksi haluavan on syytä
varautua siihen, että työtä joutuu
tekemään paljon ja suurin osa tästä
on arkista puurtamista, joskus myös
hyvin vaikeissa oloissa. Aiemmin
puhuin säännöllisesti uusille diplomaattikursseille
ja usein kysyin, mikä
on suomalaisen diplomaatin tärkein
kieli? Sain aina erilaisia vastauksia,
mutta korostin sen olevan suomen
kieli. Muita kieliä täytyy tietysti osata
20 | SAM MAGAZINE 1/21