TUOMAS HUJALA HALLITUKSEN PUHEENVUORO
Pro terveys 13
Sote ja digi – kihloissa keskenään
Alkuun täytyy sanoa, että yritys olla puhumatta maakunta- ja valinnnanvapauslaeista
ts. sote-uudistuksesta, ei mennyt aivan nappiin. Digitalisaatioon keskittyvässä teemanumerossa
ei voi olla sivuuttamatta SOTEn vaikutusta ICT–palvelutuotantoon.
Helsingin Sanomat otsikoi pääkirjoituksessa
3.11.2017 digitalisaation olevan
mullistavampi, kuin maakuntauudistus
tai valinnanvapauslaki. Reformi ja sen
vaikutukset ovatkin erityisen mielenkiintoisia
SOTE -ICT palvelutuotannon kannalta.
Kansallinen palveluarkkitehtuuri,
Una, Apotti, Virtuaalisairaala, ODA,
SOTE-digi, Vimana Oy vilahtelevat uutisissa,
mutta ajoittain sosiaali- ja terveydenhuollon
uudistuksen pyörteissä on
vaikeaa hahmottaa kokonaisuus ja digitalisaation
nettovaikutukset käytännön
tasolla. Se missä mennään ja mitä on jo
päätetty voisi kuulostaa tiivistetysti seuraavalta
yhdestä näkökulmasta:
Kesällä 2017 sosiaali- ja terveydenhuollon
digitalisaatio otti ison askeleen
eteenpäin. Ennen kesälomakauden
2017 alkua valtionhallinto linjasi perustettavaksi
SoteDigi-kehitysyhtiön ohjaamaan,
kehittämään ja hallinnoimaan
maakuntien sote-tietojärjestelmiä sekä
sote-tiedon integraatiota. SoteDigi-periaatepäätöksen
jälkeen perustettiin vielä
maakuntien ICT-palvelukeskus, Vimana
Oy, muun muassa koordinoimaan maakuntien
tietojärjestelmähankkeita yhtenäistämispolitiikan
tavoitetilan mukaisesti.
Tulee tietysti muistaa, että myös Kela
ja THL ovat suuria toimijoita sosiaali- ja
terveydenhuollon ’digiaikaistamisessa’.
Asiakas- ja potilastietojärjestelmät
(mm. Apotti) ovat pieni osa vaiheittain
toteutettavaa digiuudistusta. Uudistuksen
kivijalkana toimii kansallinen palveluarkkitehtuuri
(KaPa), joka luo edellytykset digitaalisten
palveluiden infrastruktuuriin.
KaPa:n avulla tiedonsiirto organisaatioiden
ja palveluiden välillä mahdollistuu
avoimien rajapintojen ja integraatioiden
avulla. Erityisesti avoimet rajapinnat
ovat uudistuksen kannalta kriittinen tekijä.
Tietojen liikkuminen kansallista palveluarkkitehtuuria
pitkin esimerkiksi Kelalta
(tai Kelaan) tulevaisuuden asiakas- ja
potilastietojärjestelmiin mahdollistuu uudella
tavalla, jos ja kun, tieto on rakenteisessa
muodossa.
Mihin sitten digitalisaatiolla pyritään
kokonaisuuden kannalta? Muutamana
keskeisenä asiana voitaisiin katsoa olevan
digin ja ennakoinnin vaikutus. Digin
avulla hoidon painopistettä muutetaan
enenevissä määrin hyvinvoinnin ja terveysongelmien
ennakointiin ja toisaalta
digipalveluiden tuominen lähelle avun
tarvitsijaa vähentää kuormitusta fyysisissä
yksiköissä. Tässä esimerkiksi omahoitopalveluilla
(esim. ODA) olisi merkittävä
rooli.
Digi-ICT:n onnistumisen edellytys on
ohjausrakenteiden kehitystyö. Rakenteet
kestävät, jos niiden pohja, tässä
tapauksessa ekosysteemi, on sellaisessa
kunnossa, että myös jatkolinjauksia
voidaan kehitystyön suhteen toteuttaa.
Valtioneuvosto on paljon vartijana, joten
nyt tarvitaan vaikuttavaa lobbausta
Arkadianmäelle, jotta tulevaisuudessa
SOTE-ammattilaisilla on käytettävissään
sellaiset työkalut, jotka mahdollistavat
vaikuttavat ja ketterät sosiaali- ja terveyspalvelut.
Lyhyt budjettispekulointi on vielä
paikallaan. Valtion velkaantumisen kasvu
on yleisesti tiedossa. Valtioneuvosto
onkin linjannut, että kustannuskasvua
olisi taitettava 3 miljardin euron edestä
vuoteen 2029 mennessä. Tällä hetkellä
julkisen puolen sosiaali- ja terveydenhuollon
ICT syö budjettia noin 550 milj.
euroa. Onkin laskettu, että SOTE-digitalisaation
päällekkäisten toimintojen
karsiminen tuo kustannussäästöjä jopa
10-15 prosenttia tavoitteesta. Lisäksi
järjestelmien käytettävyyden lisääminen
ja sujuvammat ICT-ratkaisut tukevat
alijäämäistä budjettia noin 180 miljoonan
euron edestä vuositasolla. Summat
ovat merkittäviä, mutta tietotekninen
kehitys ei tule ilmaiseksi. 1,5 miljardin
panostukset seuraavalle kuudelle vuodelle
digitalisaation edistämiseksi on
omiaan syömään niitä tavoitteita, jolla
kustannuskasvua olisi hillittävä. Selvää
on kuitenkin se, että yleinen tavoitetila
on kohti ketterämpiä sote-työkaluja ja
digi-palveluja.
TUOMAS HUJALA
Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
Hallituksen jäsen