YHDYSVALTAIN TIETOSUOJAN
TASO EI RIITTÄNYT EU:LLE
Euroopan unionin tuomioistuin antoi heinäkuussa
2020 niin sanotun Schrems II -päätöksen henkilötie-tojen
siirrosta Euroopan unionin ulkopuolelle. EU:n
tuomioistuin antoi päätöksen Irlannin High Courtin
pyynnöstä itävaltalaisen tietosuoja-aktivistin Max
Schremsin
Facebookia vastaan nostamassa jutussa.
EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) edellyttää,
että henkilötietoja ei saa siirtää EU:n ulkopuolelle,
mikäli siirron kohdemaassa ei noudateta olennaisilta
osin samaa tietosuojan tasoa kuin EU:ssa. EU:n tuo-mioistuin
totesi ratkaisussaan, että henkilötietojen
siirrossa Yhdysvaltoihin siihen asti käytetty Privacy
Shield -järjestelmä ei täyttänyt EU:n tietosuojalain-säädännön
vaatimuksia. Vuonna 2016 laaditun Privacy
Shield -sopimuksen tarkoituksena oli varmistaa, että
eurooppalaisten henkilötietoja suojataan, kun niitä
siirretään kaupallisessa tarkoituksessa EU:n alueelta
Yhdysvaltoihin.
Privacy Shield -järjestelmää käyttäneet yhtiöt ovat-kin
viime syksyn ja talven aikana joutuneet kiireen vilk-kaa
ottamaan käyttöön muita, korvaavia mekanismeja
henkilötietojen siirron varmistamiseksi epävarmassa
sääntely-ympäristössä.
Ei taannuta
vanhoihin työtapoihin
Kun saamme asianajajien jäsenasioita ja kanteluita kos-kevan
asioinnin siirrettyä uuteen ASSI-asiointipalveluun,
on hyvä hetki kiinnittää huomio myös muiden työtapojen
digitalisointiin. Siirtymässä tarvitaan oppimisen lisäksi
myös asennemuutosta.
Digitalisaatiolla voidaan muun muassa vähentää
manuaalista työtä, helpottaa tiedonhakemista, lisätä
tietoturvaa mutta myös avoimuutta. Asianajajaliiton
tavoitteena on oikeudenhoitoa koskevan työtapareformin
(asianajajaliitto.fi/tyotapareformi) lisäksi vaikuttaa myös
oikeudenhoidon digitalisointiin. Digitalisointityötä on viime
vuosina tehty AIPA-hankkeen rinnalla paikallisosastotasolla
yhteistyössä tuomioistuinten kanssa, kun AIPAn
asianajajaportaalin toteutus jouduttiin kustannussyistä
siirtämään tuonnemmaksi. Tämä ei kuitenkaan riitä
oikeudenhoidon digiloikkaan – asianajajien on oltava pro-sessissa
mukana. Tarvitsemme muutosta laajemmalla
rintamalla ja yksilöiden oikeusturvan näkökulmasta myös
digitalisoitujen prosessien yhdenmukaisuutta.
Kuten edellä mainituista paikallisosastojen digita-lisointiharjoituksista
on huomattu, digitalisaatio ei ole
kuitenkaan mikään on−off-kytkin, jota painamalla kaikki
ympärillämme muuttuu – tämän osoittaa myös vuoden
jatkunut koronan varjolla tehty koko yhteiskunnan digi-loikka,
joka sai monet asianajajatkin kyseenalaistamaan
omia työtapojaan vasta pakon edessä. Tarvittiin uuden
oppimista, siirtymistä epämukavuusalueelle ja uudenlais-ten
työtapojen kokeilua.
Koronavirustilanteen jatkuessa
myös digitaalisten ja virtuaalisten
työtapojen harjoittelu jatkuu.
Samalla saamme automaatti-sen
tuen sille, että digitaalisen
toiminnan kehittäminen ete-nee,
emmekä ole heti
taantumassa vanhoi-hin
työtapoihin.
Niko Jakobsson
Asianajajaliiton
pääsihteeri
KO LUMNI
täältä. Jos täällä otetaan joku asia käyttöön, se
yleensä löytää tiensä muuallekin.
New Yorkin asianajotoimistoissa päivän sana on
monimuotoisuus, diversity. Suuret kansainväliset
asiakkaat
odottavat, että asianajotoimisto osoittaa
heille tiimin, jossa on eri-ikäisiä, eri sukupuolia ja eri
etnisiä taustoja edustavia asiantuntijoita.
Vannon mukaan monimuotoisuuden merkitys
on Trumpin jälkeisessä ajassa korostunut; asiak-kaat
haluavat
tehdä pesäeroa tunkkaiseksi koettuun
arvomaailmaan.
Erona suomalaiseen asianajomaailmaan Vanto
nostaa esiin urapolkujen vaihtelevuuden Yhdysval-loissa.
– Täällä kaikki oikeudenhoitoon liittyvät lainopilliset
asiantuntijat – tuomarit, asianajajat ja muut
juristit – ovat saman valvonnan ja toimiluvan alai-sina,
Admitted to the Bar. Juristien on paljon tavalli-sempaa
vaihtaa tehtäviä ja rooleja kuin Suomessa,
missä urakierto on jäänyt lähinnä toiveiden ja pu-heiden
tasolle.
27