fakta
30 ADVOK A AT TI / 6-2018
Lausunnoilla
parempi maailma
Asianajajaliitolta pyydetään jatkuvasti lausuntoja lakiesityksistä.
Parhaimmillaan lausunto vaikuttaa merkittävästi lain sisältöön,
kuten kävi lapsikaappauksia käsittelevän lain kohdalla.
Asianajajaliiton asiantuntijaryhmät ovat
tänä vuonna antaneet yhteensä jo yli
60 lausuntoa. Suurin osa lausunnoista
koskee hallituksen esityksiä laeiksi,
mutta lausuntoja annetaan usein
myös lainsäädäntövalmistelun aikaisemmissa
vaiheissa esimerkiksi lakia
valmistelevan ministeriön laatimiin
muistioihin. Toisinaan lausuntopyyntöjä tulee myös muilta
tahoilta, esimerkiksi järjestöiltä tai yliopistoilta johonkin
tutkimukseen liittyen.
– Lausuntotoiminnalla on todellakin merkitystä, sanoo
perhe- ja perintöoikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja,
asianajaja Hilkka Salmenkylä.
– On hienoa, että Asianajajaliitolta pyydetään lausuntoja
niin monenlaisiin asioihin, ja näihin pyyntöihin on aina suhtauduttava
vakavasti. Niin kauan voimme olla tyytyväisiä,
kun lausuntoja pyydetään, ja jokaiseen lausuntopyyntöön
on siksi pyrittävä vastaamaan mahdollisimman hyvin.
ASIANAJAJALIITON ASIANTUNTIJARYHMÄT huolehtivat
liitolta pyydettyjen lausuntojen laatimisesta omalta oikeudenalaltaan.
Salmenkylä on ollut mukana asiantuntijaryhmässään
jo kymmenisen vuotta ja nähnyt sinä aikana, miten
lausunnot ovat lainsäädäntöön vaikuttaneet.
– Jopa silloin, kun lausunnolla ei näytä olevan vaikutusta
juuri tekeillä olevaan lakiin, käy usein niin, että se kuitenkin
noteerataan ja se saattaa vaikuttaa myöhemmin jossain
toisessa yhteydessä.
Lisäksi lausunnon vaikutus riippuu siitä, missä vaiheessa
lainsäädäntöprosessia lausuntoa pyydetään.
– Muistiovaiheessa annetut lausunnot saattavat vaikuttaa
tulevaan lakiin hyvinkin paljon varsinkin silloin, kun meillä
on jotain tärkeää ja hyvin perusteltua sanottavaa. Hallituksen
esitykset taas ovat usein jo valmiiksi niin hyviä, ettei niihin
ole enää paljonkaan lausuttavaa, jollei lasketa pieniä, usein
teknisluonteisia muutosehdotuksia.
TYÖVOITTONA SALMENKYLÄ PITÄÄ esimerkiksi lapsikaappauksiin
liittyvää lainsäädäntöä vuodelta 2014. Hän oli
tuolloin mukana jo muutoslainsäädäntöä valmistelevassa
oikeusministeriön työryhmässä.
– Työryhmä ehdotti, että lapsikaappausten käsittely siirrettäisiin
Helsingin hovioikeudelta Helsingin käräjäoikeudelle,
mihin annoimme kollegani kanssa eriävän mielipiteemme.
Hovioikeudessa on jo vakiintuneet ja hyvin toimivat käytännöt
hoitaa näitä harvinaisia, mutta usein hyvin kiireellisiä
tapauksia. Hallituksen esitystä muutettiinkin tältä osin,
mutta aiheesta keskusteltiin vielä lakivaliokunnassakin.
Toki apua oli siitäkin, että myös professori Markku Helin oli
antamassaan lausunnossa ja lakivaliokunnassa kanssamme
samaa mieltä, Salmenkylä kertoo.
Suullisten lausuntojen antaminen lakivaliokunnalle on
Salmenkylän mukaan erityisen tehokas tapa vaikuttaa
silloin, kun lausuntoja pyydetään lainsäädäntöprosessin
myöhäisemmässä vaiheessa.
– Aina emme lakivaliokuntaan pääse, mutta sinne kannattaa
mennä aina kun kutsutaan. Puheenvuorot lakivaliokunnassa
ovat todella lyhyitä, joten sinne on valittava
muutama tärkeä asia, jotka on perusteltava hyvin ja mahdollisimman
yleiskielisesti.
Joskus lausunnosta tulee lakitekstiä sanasta sanaan. Salmenkylä
muistaa, miten esimerkiksi perintökaaren 26. lukuun
tuli suoraan hänen kirjoittamansa lisäys.
– Kysyin etukäteen oikeusministeriöstä, olisiko aiempaa
pykälää syytä täydentää merkinnällä, että luvun säännöksiä
sovelletaan vain, ellei muun lisäksi esimerkiksi perintöasetuksesta
muuta johdu. Minulle vastattiin, että sehän on
itsestään selvää, eli lisäystä ei tarvita, mutta kirjoitin sen
lausuntoon kumminkin. Lopullisessa laissa asia on ilmaistu
täsmälleen niin kuin sen kirjoitin.
PERHE- JA PERINTÖOIKEUDEN ASIANTUNTIJARYHMÄ on
yksi eniten lausuntoja antavista ryhmistä rikosoikeuden
ja vero-oikeuden asiantuntijaryhmien ohella.
– Lausuntopyyntöjä tulee välillä todella paljon, ja usein
aikaa lausunnon kirjoittamiseen on niukasti. Siksi ainakin
meidän ryhmässämme on tavallisesti jaettu vastuualueet.
Jokainen jäsen seuraa omaa vastuualettaan aktiivisesti ja
kirjoittaa siihen liittyvät lausunnot. Luonnoksia saavat toki
kaikki työryhmän jäsenet kommentoida, jos vain aikaa on,
Salmenkylä selittää.
Hän on jo pidempään vastannut perhe- ja perintöoikeuteen
liittyvistä kansainvälisistä asioista, sillä hän seuraa alan
lainsäädäntöä tarkasti työnsäkin puolesta.
– Lueskelin esimerkiksi jo kesälomallani hallituksen esitystä
lapsenhuoltolaiksi, vaikka vasta syksyllä sen tiimoilta
alkoi tapahtua. Usein kuulen ja keskustelemmekin jo
etukäteen oikeusministeriön virkamiesten kanssa tulossa
olevasta lainsäädännöstä, mikä auttaa pysymään kärryillä.
Ministeriö saa samalla tietoa siitä, miten valmisteltava lakimuutos
vaikuttaisi käytännössä.
Asianajajaliittoon tulevia median yhteydenottoja ohjataan
myös paljon perhe- ja perintöoikeuden asiantuntijaryhmään.
– Iltapäivälehdet kirjoittavat säännöllisesti esimerkiksi
perintöasioista, ja he haluavat juttuihinsa asiantuntijoiden
näkemyksiä. Olen myös päässyt pariinkin otteeseen spekuloimaan
Kimi Räikkösen mahdollista avioehtoa, vaikka en
liity asiaan millään lailla, Salmenkylä nauraa.
– Sen olen oppinut, että jokainen juttu kannattaa pyytää
etukäteen tarkistettavaksi.
TEKSTI KATARIINA KRABBE // KUVITUS ANNA-KAISA JORMANAINEN