minun valintani
ADVOK A AT T I / 6-2 018 29
SUOMEN AVARUUSESINEIDEN REKISTERISSÄ
on muutamia satelliitteja, joista viimeisimmät
laukaistiin loppuvuonna.
Vaikka suomalaisten satelliittien määrä kiertoradalla
on toistaiseksi pieni, ovat suomalaiset
toimijat alalla hyvin aktiivisia muun muassa
tutkimustyön saralla. Suomen vahvuus pienenä
avaruusmaana on rajat ylittävässä yhteistyössä,
Jenni Tapio sanoo.
– Tulevaisuudessa suomalaisia satelliitteja
tulee varmasti lisää.
Yhdessä asiassa Suomi on kuitenkin avaruusajan
edelläkävijöitä: lainsäädännössä.
Tuore laki avaruustoiminnasta (63/2018)
astui voimaan tammikuussa 2018. Tapio oli
mukana lakia valmistelleessa työryhmässä
ulkopuolisena asiantuntijana.
Kansalliselle lainsäädännölle oli tarve, sillä
YK:n avaruuden yleissopimuksen mukaan
valtiolla on valvontavastuu myös ei-valtiollisten
toimijoiden avaruustoiminnan osalta. Sen
mukana seuraa myös ensisijainen korvausvastuu
avaruusesineen aiheuttamasta vahingosta.
Suomen avaruuslaissa pyritään myös
suojaamaan avaruutta, ilmakehää ja Maata.
Avaruuden kestävään käyttöön tähtäävä avaruustoiminta
on kirjattu lakiin lupaehtona ja
yleisempänä velvoitteena.
Tämän suhteen Suomen avaruuslaki erottuu
edukseen, sillä monien muiden maiden
lainsäädännössä ei ympäristöasioita ole välttämättä
korostettu.
– Tämä on suomalaista legal designia, jota
voidaan viedä maailmalle. Se on hyvä viesti.
Suomen avaruuslaki ajan hermolla