ADVOK A AT T I / 6-2 018 25 laajakulma
TUPLAKÄSITTELYN HITAUDESTA JA
VALVONNAN VÄLTTELYSTÄ
KÄRSIVÄT ERITYISESTI
LUPALAKIMIESTEN ASIAKKAAT.
Toisaalta lupalakimiehellä on mahdollisuus valittaa oikeudenkäyntiavustajalautakunnan
päätöksestä eri oikeusasteisiin,
jolloin hän voi edelleen jatkaa toimimista lupalakimiehenä
siihen saakka, kunnes luvan peruuttamista koskeva päätös
on lainvoimainen. Prosessin hitaus mahdollistaa valvonnan
välttelyn. Voi kulua jopa 2–3 vuotta, ennen kuin asia on loppuunkäsitelty.
Tästä kärsivät erityisesti asiakkaat, joille saattaa aiheutua
oikeusturvan menetyksiä ja suoranaista vahinkoa. Käsittelyaikoja
on useissa tapauksissa pidentänyt myös se, että lupalakimies
on vältellyt tiedonantovelvollisuutta. Valvonta- tai
oikeudenkäyntiavustajalautakunnalle vastaamatta jättämisen
sanktiointi on eräs pulmakohdista, johon laki ei anna apua.
ILMOITUSVELVOLLISUUS PUUTTUU | Valvontalautakunta
toimii tehtyjen kanteluiden tai tuomioistuimen ilmoitusten
perusteella. Lupalakimiehiä koskevasta laista puuttuu
pykälä, joka velvoittaisi tuomioistuimia ilmoittamaan lupalakimiesten
saamista rikostuomioista. Tällä hetkellä tieto
lupalakimiesten saamista tuomioista tulee Asianajajaliiton
valvontalautakunnalle sattumanvaraisesti.
– Emme voi lähteä oma-aloitteisesti tutkimaan lupalakimiesten
menettelyä, koska tarvitaan aloite valvontalautakuntaan.
Turvapaikka-asioissa hallintotuomioistuimet
ovat kylläkin aktivoituneet ja ilmoittaneet kiitettävällä tavalla
lupalakimiehiä koskevista törkeimmistä tapauksista,
Kauppinen kertoo.
Luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain
mukaan oikeudenkäyntiavustajalautakunnan on peruttava
lupa, jos ilmenee, ettei jokin lupalakimiehen kelpoisuusedellytyksistä,
esimerkiksi rehellisyyden osalta, enää täyty. Tämä
vaatii tuomioistuimilta aktiivista viestintää eri tahoille, muun
muassa oikeudenkäyntiavustajalautakuntaan
– Toivomme, että tuomioistuimilla olisi velvollisuus viran
puolesta ilmoittaa, milloin lupalakimies tuomitaan vankeusrangaistukseen,
oikeudenkäyntiavustajalautakunnan
puheenjohtaja Marianne Wagner-Prenner sanoo.
LUPIEN MYÖNTÄMISEEN TOIVOTAAN HARKINTAVALTAA |
Nykyinen laki edellyttää avustajalta riittävää perehtyneisyyttä
ja rehellisyyttä. Hakija ei myöskään saa olla ilmeisen
sopimaton tehtävään, esimerkiksi päihdeongelmainen tai
ylivelkaantunut.
Ilmaus ilmeisen sopimaton on puheenjohtaja Wagner-Prennerin
mukaan täsmentymätön ja tulkinnanvarainen. Asianajajista
todetaankin yksiselitteisemmin, että asianajajan pitää
olla rehellinen ja sopiva.
– Siinä on selkeä ero. Sanamuodon ja kelpoisuusedellytyksen
tulisi tältä osin olla sama asianajajaksi ja lupalakimieheksi
hakevilla, Wagner-Prenner sanoo.
Lupalakimiehen kelpoisuuden edellytyksenä on, että on
suorittanut asianajajatutkinnon tai tuomioistuinharjoittelun
tai toiminut vuoden syyttäjän tehtävissä tai muutoin vuoden
ajan tehtävissä, jotka perehdyttävät oikeudenkäyntiavustajan
tehtäviin. Jälkimmäisessä tapauksessa oikeudenkäyntiavustajalautakunta
voi tiedustella, millaisia tehtävät ovat olleet.
Wagner-Prennerin mukaan perehtyneisyyden kynnys,
jolla lupa tällä hetkellä myönnetään, ei ole korkea eikä se
ole sellaiseksi tarkoitettukaan. Ongelmallisena hän sen sijaan
pitää Helsingin hovioikeuden päätöstä, jonka mukaan
avustajahakemuksen teon edeltävää historiaa ei voida käyttää
sen arvioimiseen, onko hakija ilmeisen sopimaton.
– Jos hakija on suorittanut tuomioistuinharjoittelun tai
asianajajatutkinnon, lain mukaan hänellä katsotaan olevan
riittävä perehtyneisyys. Oikeudenkäyntiavustajalautakunnalla
ei ole enää harkintavaltaa sen jälkeen.
Hakija on kuitenkin saattanut suorittaa tuomioistuinharjoittelun
vuosikymmeniä sitten ja voi olla, ettei henkilö ole
sen jälkeen ollut työssään tekemisissä oikeudenkäyntien,
rikos- tai prosessioikeuden tai muun vastaavan kanssa, mikä
olisi pitänyt yllä hänen osaamistaan. Oikeudenkäyntiavustajalautakunnan
näkemys onkin, että hakijan kriteerin riittävästä
perehtyneisyydestä tulisi täyttyä hakuhetkellä.
– Lautakunta ei voi tällaisessa tilanteessa tiedustella,
mitä hakija on tuomioistuinharjoittelunsa jälkeen tehnyt
työkseen. Onhan se oikeusturvakysymys, ja liittyy myös
oikeudenhoidon toimivuuteen ja avustajien osaamiseen,
Wagner-Prenner toteaa.
ONGELMAT KAUAN TIEDOSSA | Lupalakimiesjärjestelmän
ongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään, ja ne nousivat
esiin myös oikeuskanslerin lautakuntiin tekemällä tarkastuskäynnillä
vuonna 2015.
Oikeuskansleri ja oikeudenkäyntiavustajalautakunta ovatkin
tehneet oikeusministeriölle esityksiä lupalakimiehiä
koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. Oikeusministeriö
järjesti aiheesta laajan lausuntokierroksen syksyllä 2018.
Valvonnan tehostaminen jakoi mielipiteet. Esimerkiksi
työ- ja elinkeinoministeriön lausunnon mukaan merkittävää
julkista vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa
vain viranomaisten hoidettavaksi, eikä valvontalautakunta
ole viranomainen.
Lupalakimiesten edustajan mielestä valvonnan laajentaminen
ja alalle pääsyn ehtojen tiukentuminen puolestaan
rajoittaisi työnteon mahdollisuuksia.
EI KRITEERIEN TIUKENTAMISELLE | Petteri Snell on toiminut
asiamiehenä ja avustajana oikeudenkäynneissä lähes neljäkymmentä
vuotta. Hän on lupalakimies ja puheenjohtaja
Auktorisoidut lakimiehet ry:ssä, johon kuuluu noin 160