minun valintani
28 ADVOK A AT TI / 6-2018
Lukioikäisenä Jenni Tapio haaveili diplomaatin urasta. Uravalinnat
veivät hänet lopulta vieläkin korkeammalle, kohti tähtiä.
S
On allain avaruus
aako asteroidin pinnalta louhia mineraaleja?
Kuka maksaa laskun, jos satelliitti
törmää toiseen satelliittiin aiheuttaen
taloudellista vahinkoa?
Kysymykset eivät ole teoreettista pyörittelyä,
vaan kysymyksiä, joita asianajaja
Jenni Tapio pohtii.
Hän on yksi harvoja avaruus- ja kyberoikeuden
asiantuntijoita Suomessa. Kansainvälisestikin
Tapio edustaa pientä joukkoa juristeja, jotka ovat laajentaneet
liikejuridiikan ja kansainvälisen oikeuden osaamisensa
Maan ulkopuolelle.
Avaruuteen kohdistuu nyt valtavasti mielenkiintoa.
Tekniikan kehitys mahdollistaa satelliittien laukaisun
yhä halvemmalla ja yhä useammille toimijoille. Mineraalien
käydessä vähiin Maassa ratkaisua haetaan myös taivaankappaleiden
varannoista. Suurvallat puolestaan näkevät
avaruuden myös sodankäynnin ulottuvuutena.
Tarve lainsäädännön kehittämiselle ja kansainvälisten
sopimusten tulkinnalle on kova.
– Avaruusoikeus poikkeaa muista aloista siinä, että sen
akateemiset ja käytännön kysymykset eivät juuri eroa toisistaan.
Kansainvälisen oikeuden, kansallisen oikeuden ja
yksityisten toimijoiden kysymykset ovat hyvin samanlaisia
ja vastauksia haetaan yhteisistä lähteistä, Tapio sanoo.
KUN JENNI TAPIO KIRJOITTI ylioppilaaksi vuonna 1996,
Suomi oli astumassa uuteen kansainvälisyyden aikaan.
EU:hun oli liitytty vuotta aikaisemmin, ja Suomi oli vihdoin
virallisesti osa Eurooppaa.
Tapio suuntasikin Englantiin, ensin au pairiksi ja pian
Essexin yliopistoon lukemaan EU-lainsäädäntöä. Tavoitteena
oli ura diplomaattina.
Opintoihin kuului pakollinen vaihtovuosi, jonka Tapio
tuli suorittamaan Suomeen ja Helsingin yliopistoon. Siellä
hän istui Jan Klabbersin ja Martti Koskenniemen luennoilla
ja haltioitui kansainvälisestä oikeudesta.
– Menin takaisin Englantiin ja aloin EU-oikeuden sijasta
tekemään loppututkintoa kansainvälisestä oikeudesta ja
voimankäytöstä Irakin sodassa, Tapio kertoo.
Opintojen jälkeen Tapio palasi Suomeen ja pääsi töihin
Nokialle, jonka arjessa teknologia, viestintä, immateriaali-
oikeudet sekä kaupalliset sopimukset yhdistyivät. Kansainvälisen
oikeuden opinnot täydentyivät eturivin liikejuridiikan
osaamisella.
Tätä osaamista tarvittiin, kun Tapio valittiin ilmailu-,
avaruus- ja puolustusvälineyhtiö Airbusin Suomen tytäryhtiön
in house -juristiksi. Siellä hän kuuli ensimmäistä
kertaa, että avaruusoikeus on jonkun työ.
– Kuuntelin kollegoitani, kun he kertoivat työstään satelliittien
ja rakettien parissa. Se kuulosti hyvin kiinnostavalta.
Kun Tapio palasi Helsingin yliopistolle täydentämään
opintojaan suomalaiseksi OTM-tutkinnoksi, hän osallistui
yhdessä opiskelukaverinsa kanssa kansainvälisen avaruusoikeuden
oikeustapauskilpailuun. Siinä opiskelijat laativat
sekä kantajan että vastaajan argumentteja tukevat kirjelmät.
Kokemus oli niin innostava, että pro gradu -työssään Tapio
päätyi tutkimaan avaruudessa tapahtuvia kyberhyökkäyksiä
kansainvälisen oikeuden näkökulmasta.
Nykyään Bird & Birdin kaupalliset sopimukset -ryhmässä
työskentelevä Tapio jatkaa oikeustapauskilpailun parissa
edelleen, mutta nyt vastuuopettajan ja kansainvälisen oikeuden
tohtorikoulutettavan roolissa.
Opettajana on palkitsevaa nähdä opiskelijoissa kasvava
innostus avaruuteen ja avaruusoikeuteen, hän kertoo.
– Kun tähän avaruusmaailmaan tulee jollain tavalla mukaan,
ei enää halua lähteä pois.
TAPION OMA KIINNOSTUS avaruutta kohtaan liittyy erityisesti
teknologiaan, siihen ihmeeseen, että ihminen voi päästä
avaruuteen ja toimia niin ankarassa ympäristössä.
Hän mainitsee esimerkkinä Euroopan avaruusjärjestön
ESAn ja Japanin avaruusjärjestön JAXAn yhteismission
BepiColombon, joka lähetettiin lokakuun loppupuolella
kohti Merkuriusta.
Kahden satelliitin on määrä olla perillä joulukuussa 2025.
Ensimmäisiä tietoja auringon naapurista on siis lupa odotella
seitsemän vuoden kuluttua.
– On ihmeellistä, että ihmisillä on kyky suunnitella, rakentaa
ja operoida tällaisia laitteita. Minäkin pääsen osallistumaan
tähän työhön juridiikan kautta. Olen tosi iloinen, että
olen pystynyt löytämään ammatillisen intohimon kohteen,
josta voi olla joka päivä todella innostunut.
TEKSTI TERO IKÄHEIMONEN // KUVA MIKKO KAUPPINEN