ADVOK A AT T I / 6-2 018 19 henkilö kuvassa
Lähdesuojan
puolustaja
Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi kantaa huolta
lähdesuojasta ja riippumattoman journalismin edellytyksistä.
Molemmat ovat oikeusvaltion peruspilareita, hän muistuttaa.
H
TEKSTI KIRSI HYTÖNEN // KUVA ANTTI KIRVES
elsingin Sanomien päätoimittaja työskentelee
hyvin vartioiduissa tiloissa
Sanomien komeassa lasitalossa Töölönlahden
rannalla, siis näköalapaikalla
ihan konkreettisestikin. Kaius Niemellä
on kokemusta muustakin, nimittäin
diktatuurimaissa työskentelystä.
Se opetti varovaiseksi. Niemi kertoo
Keski-Aasiassa tapahtuneesta tilanteesta, jossa hän haastatteli
hallitusta arvostellutta henkilöä autossa pimeällä kujalla. Poliisit
tulivat paikalle. Niemen ensimmäinen huoli tilanteessa oli, miten
käy haastateltavalle, jos Niemen suomenkieliset muistiinpanot
takavarikoidaan ja niiden sisältö saadaan selville.
– Minulla oli jo tuolloin käytäntönä, etten muistiinpanoissani
yhdistä ihmisten nimiä niiden sisältöön. Kuvattu tilanne ei onneksi
johtanut mihinkään vakavampiin seuraamuksiin, hän kertoo.
Olisi kuitenkin ollut mahdollista, että haastateltu henkilö ja
hänen perheensä olisivat olleet jopa hengenvaarassa ulkomaiselle
toimittajalle kertomiensa asioiden perusteella. Maissa, joissa
lehdistönvapautta ei kunnioiteta, sananvapauteen kohdistuvat
vaarat on helpompi tiedostaa. Suomessa sen sijaan ollaan turhankin
luottavaisia ja sinisilmäisiä.
– Esimerkiksi salaukseen liittyvä teknologia tunnetaan paljon
paremmin maissa, joissa ei muuten olla teknisesti yhtä edistyneitä
kuin Suomessa, Niemi huomauttaa.
Toimittajien tulisi hänen mielestään olla varuillaan täälläkin.
KAIUS NIEMI OLI VUOSIA YHDESSÄ Helsingin Sanomien oikeustoimittajien
Minna Passin ja Susanna Reinbothin kanssa tilanteessa,
jossa heillä oli aihetta pelätä, että heitä salakuunnellaan.
Kyseessä oli tietenkin Helsingin huumepoliisiin liittyvä niin
sanottu Aarnio-juttu, jota Helsingin Sanomat tutki Jari Aarnion
vielä toimiessa Helsingin huumepoliisin päällikkönä.
– Jouduimme pitämään toimituskokouksia tilanteessa, jossa
emme voineet olla varmoja, aikooko poliisipäällikkö ehkä käyttää
laittomasti pakkokeinoja meitä vastaan. Pidimme kokouksia
ilman kännyköitä turvallisiksi katsomissamme paikoissa. Tämä
on ollut työssäni täällä kotimaassa lähimpänä sitä, mitä toimittajan
työ diktatuurimaissa on.
– Tästäkin syystä kaikki materiaali, jota Helsingin Sanomat on
Aarnio-juttuun liittyen tuottanut, on huolellista työtä ja kestää
tarkastelun. Juttuun liittyen julkaistiin myös lehden historian
kenties eniten lähdesuojan alaisia haastatteluja sisältänyt artikkeli,
jonka taustalla oli noin 70 haastattelua.
Luottamuksellisuuteen ja lähdesuojaan liittyy olennaisesti uusi,
tekeillä oleva tiedustelulaki, jonka suhteen Kaius Niemen mielestä
sekä toimittajien että asianajajien tulee olla erittäin valppaina.
– Luottamuksellisuus on olennaista molemmissa ammateissa.
Näen toimittajien ja asianajajien työssä paljon yhteistä. Molempia
tarvitaan, jotta oikeusvaltio toimisi. Asianajajat ovat Suomessa
mielestäni ammattimaisia ja asiallisia. Oikeustoimittajien näkökulma
asianajajiin työnsä arjessa voi olla ajoittain kriittinen,
mutta minun nähdäkseni keskinäinen työnjako toimii hyvin.
MITÄ MIELTÄ Kaius Niemi on sananvapauden tämänhetkisestä
tilasta? Suomi on pudonnut Toimittajat ilman rajoja -järjestön
sananvapausindeksissä nelossijalle vuoden 2016 ykkössijalta,
jolla se oli vuosia. Onko syytä huoleen?
– Suomen tipahtaminen neloseksi ei vielä ole kovin käänteentekevää,
mutta trendi on toki huolestuttava. Siihen on vaikuttanut
myös Ylen tapaus, jossa pääministeri otti asiakseen ryhtyä ajamaan
näkökantojaan painokkaasti yksittäisen toimittajan kohdalla.
– Meidän täytyy olla hereillä, sillä sananvapautta ja lehdistönvapautta
kyseenalaistetaan ja testataan jatkuvasti. Lainsäätäjältäkin
tulee ajoittain malleja, joissa sananvapauden perusteet
voivat olla heikkenemässä. Niitä tulee hiipien ja varmaan osin
tahattomastikin.
– Sananvapaus ja lehdistönvapaus ovat kuin ilmaa, jota hengitetään
– ne havaitaan vasta, kun happi alkaa loppua, Niemi kuvaa.
Niemen mukaan lehdistön tehtävään kuuluu koetella sananvapauden
rajoja perustellusti ja vastuullisesti.
– Samanaikaisesti toteutuu median tarve olla riippumaton ja
kriittinen. Harvoin nämä tapaukset ovat helppoja tai mukavia.
Mutta emme tee tätä siksi, että olisi vain mukavaa.
Esimerkiksi hän mainitsee tämänvuotisen Helsingin Sanomien
jutun Puolustusvoimien viestikoekeskuksesta. Varoitussignaali
oli tapauksen yhteydessä Helsingin Sanomien toimittajan kotiin
tehty kotietsintä, joka on Niemen mukaan hyvin poikkeuksel-